Sijainti: Pääsivu / Luontokohteet / Harvinaiset kasvilajit viihtyvät Näsimäessä

Harvinaiset kasvilajit viihtyvät Näsimäessä


Ilvesjoen länsiosassa, Vasikkanevan etelälaidalla, sijaitsee Näsimäki niminen metsäsaareke. Tämä metsäsaareke on Jalasjärven oloissa harvinaisen reheväkasvuinen paikka. Siellä esiintyy kasvilajeja, joita ei pitäjästä muualta löydy tai löytyy vain joistakin harvoista paikoista.

Näsiä, jonka mukaan Näsimäki on varmasti saanut nimensä, kasvaa mm. paikalla olevan lähteen läheisyydessä. Jalasjärvellä näsiä kasvaa tämän esiintymän lisäksi vain parissa paikassa Luopajärvellä. Näsiähän on pienikokoinen pensas, jonka punaiset kukat ilmestyvät varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Koko pensas, mutta varsinkin sen kuori ja marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Jo muutaman marjan syöminen voi aiheuttaa ainakin pikkulapselle vakavan myrkytyksen. Sitä ei siis missään tapauksessa pitäisi siirtää kotipuutarhaan koristekasviksi.

Musta konnanmarja ei todennäköisesti kasva missään muualla Jalasjärven alueella kuin Näsimäessä ja Hautamaassa. Se on kerrannaislehtinen, valkokukkainen ruoho. Kukinto on pysty terttu. Marja on kypsänä musta ja sekin on hyvin myrkyllinen.

Kämmekkäkasveista Näsimäessä kasvaa Jalasjärvellä melko yleinen maariankämmekkä ja pitäjässämme vain muutamassa paikassa esiintyvä valkolehdokki. Valkolehdokin tuntee kukkimattomanakin kahdesta leveän soikeasta, kapeatyvisestä, maan rajassa olevasta lehdestä. Kukkivan valkolehdokin tuoksun aistii tyyninä kesäkuun lopun ja heinäkuun alkupuolen iltoina ja öinä pitkien matkojen päähän. Tuoksun tuntevat myös kiitäjä- ja kehrääjäperhoset, jotka ulottuvilla kärsillään pystyvät imemään mettä kukan erittäin pitkästä kannuksesta ja suorittavat samalla kasvin pölytyksen. Siitepölymöykyt tarttuvat perhosen otsaan ja kulkeutuvat siinä toisen valkolehdokin kukkaan.

Näsimäessä kasvaa myös runsaasti komeita saniaisia, kuten sorea hiirenporras, iso alvejuuri ja metsän alvejuuri. Lisäksi pienikokoisimmista saniaisista tavataan metsäimarretta ja korpi-imarretta.

Talvikkilajeista Näsimäessä tavataan ainakin Jalasjärvellä melko harvinaista, yksikukkaista tähtitalvikkia, isotalvikkia ja nuokkutalvikkia. Muita tällä alueella esiintyviä vähemmän yleisiä kasveja ovat mm. nuokkuhelmikkä. Se on helposti tunnettava heinäkasvi, jonka varressa on yksipuolisesti nuokkuvia, harvalukuisia, suurehkoja, sinipunaisia tähkylöitä. Myöskään sudenmarja ei Jalasjärvellä ole kovin tavallinen. Kasvissa on neljä lehteä ja sen musta marja on myrkyllinen. Yleinen, punamarjainen oravanmarjakin on muuten lievästi myrkyllinen. Muista alueen kasveista mainittakoon vielä jouhisara, pallosara, sormisara, kangaskeltalieko ja musta viinimarja.

Jos joku tekee Näsimäkeen kasviretken, kannattanee mennessä poiketa Ilvesjoelta päin tullessa vähän ennen Näsimäen metsäautotien tienhaaraa oikealla puolella olevaan mäkeen. Siellä kasvaa nimittäin mäntykukka. Se on yksi erikoisimpia metsäkasvejamme. Siltä puuttuu ensinnäkin kokonaan lehtivihreä. Kasvi on väriltään kokonaan kellanvalkea. Se saa ravintonsa lahoavista kasviaineksista sienijuurensa avulla. Kasvi on siis mädänsyöjä. Se kukkii loppukesällä metsämarjojen kypsymisen aikaan. Mustuneet varret törröttävät kuivuneina pystyssä usein vielä seuraavanakin kesänä. Saattaa kulua kuitenkin useita vuosia ennenkuin esiin nousee uusia kukkaversoja. Yleensä nämä muodostavat rengasmaisen "noidankehän" edellisen ympärille, sillä monivuotinen juuristo pyrkii levittäytymään sivulle päin.

Useat Näsimäessä esiintyvät kasvilajit ovat tyypillisiä lehtomaisen metsän kasveja. Mainittakoon, että näsiän ja valkolehdokin kerääminen myytäväksi on Suomessa asetuksella kielletty. Toivottavasti nämä kasvit saavat tulevaisuudessakin kasvaa rauhassa kasvupaikoillaan myös Näsimäessä.

Lauri Korpi

 

Ei se oo vielä hamoohin keriinny ku niin hilijan lähti.