Suomen luonnonsuojeluliitto Järvenpää ry

LAUSUNTO 04.01.2018

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Lausunto rakennusjärjestyksen muutosehdotuksesta

Vastineessa rakennusjärjestysluonnoksesta antamaamme lausuntoon sanotaan, että rakennusjärjestys on asiakirja, joka vain täydentää sen yli menevää lainsäädäntöä ja kaavoitusta, eikä rakennusjärjestyksessä anneta määräyksiä koskien muita lakeja. Näin tietenkin on. Rakennusjärjestyksessä voitaneen kuitenkin antaa määräyksiä, jotka ikään kuin sitovat käytäntöä lainsäädäntöön silloin, kun kokonaisuus osiinsa pilkottaessa uhkaa hämärtyä. Näin on tehty esimerkiksi 34 §:ssä, joka täydentää ja viittaa MRL:n pykälään166, tosin paljon lievemmin. Samalla tavoin olemme 54 §:ssä viitanneet lintujen pesintäaikaan mainitsematta siitä säätäviä lakipykäliä, mutta soveltaen niitä paikallisiin olosuhteisiin.

LAUSUNTO

4 §: Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet

Mielestämme maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat kohteet, esim. metsäsaarekkeet, yksittäiset puut ja harvinaiset kasvit tms. eivät ole vaihtoehtoisesti suojeltavia. Ei siis niin, että jos metsäsaareke säilytetään niin komean puun tai puut saa hävittää.

Esitämme, että 4. kappaleen viimeisessä virkkeessä ”tai” -sana vaihdetaan muotoon ”ja”: ”…metsäsaarekkeita ja puita tulee säilyttää.”

5§: Rakennuksen soveltuminen ympäristöön ja kaupunkikuvalliset vaatimukset

Esitämme, että ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään lause:

Kattopuutarhoja, viherkattoja ja – seiniä tulee suosia.

18 §: Aidat ja istutukset

Esitämme, että ensimmäisen kappaleen alkuun lisätään seuraava:

Istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja

mahdollisuuksien mukaan lisättävä sitä. Ilman pakottavaa syytä ei saa poistaa maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä terveitä vanhoja yksittäisiä puita, puuryhmiä tai vastaavia kasveja, joiden häviämisellä olisi ympäristöä ja maisemakuvaa olennaisesti köyhdyttävä vaikutus.

29 §: Rakennuksen sijoitus ranta-alueella

Pykälä on liian väljä ja tulkinnanvarainen ja sallii luontoarvojen hävittämistä. Järvenpäässä ranta-alueiden rakentaminen ja käsittely koskee ennen kaikkea Tuusulanjärven herkkiä luonto-alueita. Niinpä kasvillisuuden harventamista ei lähtökohtaisesti ja ilman lupaa tulisi sallia rantavyöhykkeellä. Toisen kappaleen tulisi kuulua:

”Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus ensisijaisesti säilyttää. Mikäli sitä on

pakottavista syistä harvennettava, edellyttää se maisematyölupaa.”

2(2)

30§ Rakennuksen käyttöikä: ”Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka on oltava rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä.”

Rakennusjärjestyksessä tulisi paljon enemmän kiinnittää huomiota rakentamisen ekologisuuteen ja elinkaareen, jotka ovat kriittisiä ilmaston tilan, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön kannalta.

Velvoittaako tämä pykälä rakennusluvan hakijan määrittelemään rakennukselle käyttöiän suhteessa sen käyttötarkoitukseen, joka sekin saattaa vuosien mittaan muuttua? Miten saadaan määriteltyä riittävän pitkä käyttöikä? Ottaako lupaviranomainen määritellyn käyttöiän huomioon lupaharkinnassa? Pykälä on tällaisenaan mitäänsanomaton ja sallii kaikenlaisten ja kaikenikäisten rakennusten ja ympäristöjen hävittämisen milloin tahansa.

Ottaen huomioon ilmaston ja luonnonolojen nopeasti heikentyvän tilan, olisi elinkaariajattelua, -tavoitteita ja – velvoitteita harkittava tarkkaan rakennusjärjestyksessä.

Esitämme, että pykälää muokataan ja tarkennetaan.

34 §: Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen

Rakennuksen kunnossapidosta sanktioineen säädetään laissa (MRL 166 §). Emme silti ehdota tätä pykälän kohtaa poistettavaksi, vaan esitämme, että ensimmäisen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan seuraavasti:

”Rakennusta ympäristöineen on hoidettava ja pidettävä kunnossa, eikä rakennusta saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi”.

54 §: Kiinteistön puiden kunnon valvonta

Toisen kappaleen korjaisimme muotoon:

”Jos puu on ympäristölleen vaarallinen, on kiinteistön haltijan arvioitava puun kunto ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Puita ja pensaita ei kuitenkaan ilman pakottavaa syytä tule hävittää lintujen pesinnän aikana.”

56 §: Pohjavesialueet

Esitämme, että ensimmäisen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan muotoon:

”Suunniteltaessa rakentamista pohjavesialueelle on arvioitava ja tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan sekä liitettävä tämä arvio tai tutkimus rakennuslupahakemukseen.”

Yhteyshenkilö

Heta Rinta-Pollari, pj

p. 040 705 7278

hetarp@live.com

Suomen luonnonsuojeluliitto Järvenpää ry:n puolesta

Heta Rinta-Pollari

Irja Paloheimo

 Järvenpään ympäristöyhdistys ry

 LAUSUNTO 10.6.2016

(Luonnosvaihe)

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS 12.5.2016

Rakennusjärjestysluonnoksesta puuttuu suosituksia ja määräyksiä kaupunkikuvan ja elinympäristön viihtyisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Niin ikään kaupunkivihreän eli puiden, istutusten ja muun kaupunkiluonnon suojeluun ja lisäämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota rakennusjärjestyksessä.

Luonnonsuojelu- ja metsästyslainsäädännön nojalla useimmat lintulajit ovat aina rauhoitettuja ja myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesinnän aikana 1. huhtikuuta – 31. heinäkuuta. Se tarkoittaa, ettei niiden muuttoa ja pesintää saa häiritä eikä pesiä hävittää. Tämä olisi otettava rakennusjärjestyksessäkin huomioon puiden, pensaiden ja muiden vastaavien istutusten kaatoa ja hoitoa koskevissa säädöksissä (esim. 56 §).

15 §:n tarkentamista hulevesien ensisijaisen käsittelyn osalta pidämme erittäin hyvänä ja tarpeellisena.

Alla korjausehdotuksemme:

3 §: Ensimmäisen kappaleen toinen lause voisi olla muodossa: ”Lisäksi on otettava huomioon rakennettu lähiympäristö ja sen historia sekä alueen maisemakuva ja luontosuhteet.”

4 §: Neljännen kappaleen ensimmäisessä lauseessa vaihdetaan ”ei tule purkaa” muotoon ”ei saa purkaa”

Toisen lauseen ”tai” -sana vaihdetaan muotoon ”ja”: ”…metsäsaarekkeita ja puita tulee säilyttää.”

5 §: Ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään lause: Kattopuutarhoja, viherkattoja ja -seiniä tulee suosia.

13 §: Lisätään alkuun virke: ”Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pihasuunnitelma, jossa esitetään pihan järjestelyt kuten leikki- ja oleskelualueet, istutukset, aidat ja hulevesijärjestelyt.”

Kuudennen kappaleen tarkoituksen mukaisuutta emme ihan ymmärtäneet, mutta haluaisimme kappaleen muotoon: ”… muutoin arvokkaaksi arvioitu alue, on jo suunnitteluvaiheessa oltava yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen.” Lauseen loppu jätetään pois.

16 §: Neljännestä kappaleesta poistetaan turhana kohta ”tarkoituksen mukainen”

19 §: Puuttuvatko istutusmääräykset tästä kohdasta kokonaan?

Lisäisimme pykälän alkuun kohdat:

Istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja mahdollisuuksien mukaan lisättävä sitä. Kasvavia puita tulisi olla vähintään 1 kpl rakennuspaikan rakentamatonta 100 m2 kohti.

Rakennettaessa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää maisemakuvallisesti merkittäviä terveitä vanhoja yksittäisiä puita, puuryhmiä tai vastaavia kasveja joiden häviämisellä olisi ympäristöä ja maisemakuvaa olennaisesti köyhdyttävä vaikutus.

Kaupunkikuvallisesti merkittävien puiden kaato edellyttää maisematyölupaa.

Kolmannen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen korjaus: ”Kadun vastainen aita saa olla maasta lukien…”

22 §: Kohtaan 5: ensimmäiseen virkkeeseen lisätään sana enintään: ”… kun aita tukimuureineen on enintään 1,2 metriä...” Toisen virkkeen tulisi kuulua: ”Aita ja tukimuuri perustuksineen on rakennettava kokonaan tontin puolelle.”

Kohta 6: ”Kokonaiskorkeudeltaan” on epäselvä ilmaisu. Mielestämme kohdan 6. pitäisi olla luvanvarainen, koska esim. 20 metriä korkea tuulivoimala saattaa aiheuttaa haittaa ympäristön linnuille. Tähän tarvitaan vähintäänkin tarkennuksia.

28 §: Pykälä on liian väljä ja tulkinnanvarainen, ja sallii luontoarvojen hävittämisen. Harventamista ei lähtökohtaisesti ja ilman lupaa tulisi sallia rantavyöhykkeellä. Toisen virkkeen tulisi kuulua:

”Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus ensisijaisesti säilyttää. Mikäli sitä on pakottavista syistä harvennettava, edellyttää se maisematyölupaa.”

Kolmannen kappaleen ensimmäisestä virkkeestä pois sanat ”mahdollisuuksien mukaan” turhina: ”... että maiseman luonnonmukaisuus säilyy.”

34 §: Lisäisimme toiseen kappaleeseen sanan suurikokoinen: ”Asuntotonteilla pitää olla vähintään yksi suurikokoinen puu rakentamatonta....”

40 §: Ensimmäisen kappaleen muuttaisimme seuraavan laiseksi:

”Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava alueen kaupunkikuvaan sopivaksi siten, etteivät rakennelmat heikennä alueen esteettisiä ympäristöarvoja, luontoarvoja ja alueen viihtyisyyttä. Rakennelmat eivät myöskään saa muodostaa estettä liikkumiselle tai toimimiselle eivätkä ne saa haitata kunnossa- ja puhtaanapitoa.”

43 §: Kolmannen kohdan loppuun lisäisimme: ”Samoin tulee huolehtia siitä, etteivät melu ja roskaaminen haittaa lähiluontoa kuten lintujen pesintää.

45 §: Lisäisimme toisen kappaleen loppuun: ”Työmaan valaistus tulee suunnitella siten ettei se aiheuta haittaa naapuruston asukkaille.”

56 §: Toisen kappaleen korjaisimme muotoon: ”Jos puu on ympäristölleen vaarallinen, on kiinteistön haltijan arvioitava puun kunto ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Puita ja pensaita ei kuitenkaan tule hävittää lintujen pesinnän aikana 1. huhtikuuta – 31. heinäkuuta. (luonnonsuojelulaki 38 § ja 39 §, metsästysasetus 25a §).”

Kolmannen kappaleen ensimmäisen virkkeen loppu pois, virke muotoon: ”Asemakaava-alueilla ja tietyillä yleiskaava-alueilla puiden kaato on luvanvaraista.”

58 §: Ensimmäisen kappaleen ensimmäisestä lauseesta sana ”tarvittaessa” pois.

Liitteissä sivulla 29 on virhe: Kartta 2 ja Kartta 3 eivät ole ”Hyvinkään kaupungin”

Yhteyshenkilö

Heta Rinta-Pollari, pj

p. 040 705 7278

hetarp@live.com

Järvenpään ympäristöyhdistys ry

Heta Rinta-Pollari