Järvenpään ympäristöyhdistys ry
14.9.2017
HUOMAUTUS JÄRVENPÄÄN KAUPUNGILLE
KIPINÄPUISTON ENNALLISTAMINEN
Järvenpään kaupungin toimeksiannosta Uudenmaan metsänhoitoyhdistys kaatoi Kiiramyrskyn jälkeen jäljelle jääneet loputkin puut kaupungin ja liikenneviraston omistamalta alueelta Alankotieltä 18.8.2017. Alueella on tehty Liikenneviraston toimesta puunkaatoja lisäradan rakentamisen vuoksi (alue näkyy liitteessä 1 Alankotien ja rautatien välissä violetilla värillä). Puiden kaatojen jälkeen Järvenpään kaupunki lähetti asukkaille tiedotteen, jossa luvattiin ensitilassa tehdä alueelle ennallistamissuunnitelma ja järjestää asiasta asukkaille avoin tiedotustilaisuus (liite 2).  Alueella on jo maisemointityöt täydessä käynnissä. Lauantaina 16.9.2017 Keski-Uusimaa -lehdessä oli ilmoitus asukkaille järjestettävästä tiedotustilaisuudesta ja maisemointisuunnitelman julkaisusta Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Myös alueen asukkaille jaettiin tiedote postilaatikkoihin. 

Alankotien asukkaiden toiveesta Järvenpään ympäristöyhdistys pyysi selvitystä millä perusteella koko pieni metsikkö kaadettiin, vaikka myrskytuhoja oli vain pieni osa metsän puista. Järvenpään kaupungilla oli asiantuntijoiden mielipide metsikön turvallisuusriskeistä. Ohessa lausunnot, joista toinen on päivätty metsikön kaatamisen jälkeen (liitteet 3 ja 4). Lausuntojen antajista Esa Tikkanen Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksestä oli johtamassa kaupungin tilaamaa puidenkaatotyötä Kipinäpuistossa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaa ympäristöön liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä Järvenpään alueella. Ympäristö- ja maa-ainesluvat muodostavat keskeisen osan ympäristövalvonnan tehtävistä. Ympäristönsuojelun tulosyksikön tehtäviin liittyy erilaisia ympäristönsuojelun kehittämis- ja edistämistehtäviä. Näitä ovat mm. seuranta ja tutkimus, neuvonta ja valistus sekä erilaiset yhteistyöhankkeet. Ympäristökeskuksen toiminnan tavoitteena on seudullisesti terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä monipuolinen ja ekologisesti kestävä luonnonympäristö. Kysyessämme Uudenmaan ympäristökeskukselta 14.9.2017 asiantuntijoiden mielipidettä koko metsikön tuhoamiseen, saimme tietää, ettei ympäristökeskuksessa oltu asiasta edes tietoisia. Mielestämme tällaisissa kaupungin lähiluontoa koskevissa asioissa oikea asiantuntijataho on Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Koko metsikön kaatamisella ei myöskään voinut olla kiire, koska vielä tänään 14.9.2017 on Kiira-myrskyn jäljiltä lähimetsiköissä konkelossa olevia puita, jotka ovat silmällä havaittavasti turvallisuusriski kaupunkiluonnossa, eikä niitäkään ole vielä korjattu. Kipinäpuiston myrskytuhojen korjaamisen jälkeen jäljellä olevat puut olivat kuitenkin silminnähtävästi elossa ja pystyssä, alueen suurimmat kannot ovat läpimitaltaan 50 cm ja terveitä, joten lausunnon ympäristökeskukselta olisi ehtinyt pyytää ennen toimenpiteitä. Viimeistään nyt maisemointi- ja ennallistamisvaiheessa olisi Ympäristökeskus otettava mukaan.

Kipinäpuiston alue on Järvenpään kaupungin keväällä 2017 teettämässä avoimessa karttakyselyssä Luonto- ja virkistyskohteista saanut osumia ”virkistyskohteena” ja lähellä oleva Saunakallion puisto myös ”arvokkaana luontokohteena”.  (liite 5) Järvenpään kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen teettämässä tutkimuksessa Järvenpään viherrakenteen arvoista ja hyödyistä, jota Liikennevirasto rahoitti, on Kipinäpuiston alue merkattu ”kulttuuristen ekosysteemipalveluiden potentiaaliseksi tarjonnaksi” (Järvenpään kaupungin viherrakenteen arvot ja hyödyt, 2016, kuva 6. tummanvihreällä merkattu alue), joihin tässä analyysissä kuuluivat 1) luonto virkistysympäristönä, 2) luonto tieteen ja opetuksen lähdemateriaalina ja paikkana, 3) esteettisyys ja kulttuuriperintö, 4) luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys ja 5) luonnon itseisarvo ja arvo perintönä seuraaville sukupolville. Tarjonta on ko. Tutkimuksessa analysoitu GreenFrame-menetelmällä.  Liikennevirasto on lisäraidetta suunnitellessa teettänyt osana kaavoitusprosessia YVAn johon myös kyseinen alue kuuluu. Alue on nyt kokonaan radikaalisti muuttunut, joten YVAn päivittäminen ko. alueen osalta olisi myös aiheellista. 

Kaupungissa on mahdollista lisätä ja ylläpitää biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Luonnonkasvien ja talvenkestävien kasvikantojen (FinE-kasvien) sekä paikallisten lajien suosiminen, sekä paikalle sopivan lajiston oikeaan kasvupaikkaan istuttaminen muodostaa suotuisaa pienilmastoa ja ylläpitää monimuotoista elinympäristöä. Jo pienikin kerrostuneisuus lisää alueen arvoa monimuotoisuuden kannalta. Järvenpään ympäristöyhdistys muistuttikin Kiira-myrskyn jälkeen esimerkiksi lahopuun tärkeyden huomioon ottamisesta myrskytuhoja korjattaessa. Toivomme, että nämä tärkeät huomiot on otetaan mukaan alueen suunnittelussa. Pienetkin luonnonmukaiset viheralueet kaupunkiympäristössä ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja viihtyisyyden tae. Lähiluonnon merkitys ympäristökasvatuksessa on merkittävä. Pienet metsiköt ovat hiilinieluja, ilmanraikastajia ja pölypuskureita.  Luonnolliset viheralueet toimivat hulevesien imeytymisessä, meluesteenä, ulkoilu ja virkistysalueina sekä tukevat kaupunkiympäristössä luonnon monimuotoisuutta. Lähiluonnon kaavoitus- ja hoitoperiaatteena tulisikin olla hallittu hoitamattomuus.

Huomautamme, ettei alueelle luvattua ennallistamissuunnitelmaa yhdessä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa ollut tehty, ennen töiden aloittamista. Uudenmaan ympäristökeskus on otettava alueen ennallistamiseen mukaan, asukasyhdistysten ja asukkaiden kanssa.

Järvenpään ympäristöyhdistys ry Heta Rinta-Pollari pj puh. 04070572