Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Harjuvaarankuja ja Dahlinpuisto

Harjuvaarankuja ja Dahlinpuisto

 Järvenpään ympäristöyhdistys ry

LAUSUNTO 13.2.2017

(OAS)

 

HARJUVAARANKUJA 2 (KORTTELI 146) JA DAHLINPUISTO

 

Lausunto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

 

Kulttuuriympäristö

Keskustan osayleiskaavassa 2030 (2015) kortteli 146 on merkitty asuntoalueeksi (A). Alueelle saa sijoittaa ensisijassa pientaloasuntoja. Suunnittelualue sisältyy paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, joka on suojeltu asemakaavalla samoin kuin myös korttelissa olevat vanhan Rakettitehtaan rakennukset.

Voimassa olevassa asemakaavassa (2004) suunnittelualue on kulttuuri- ja harrastustoimintaa palvelevien rakennusten alue (YY-3).

Taidetalo ja entisen rakettitehtaan neljä rakennusta on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman (2004) mukaisesti osoitettu säilytettäviksi merkinnällä sr-5: ”Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Mielestämme Taidetalon kaunis lähiympäristö komeine puustoineen tulisi säilyttää. OAS:iin liittyvä viitesuunnitelma osoittaa mielestämme liian tiivistä rakentamista, eikä sitä pitäisi ulottaa korttelin eteläosaan.

Järvenpää mainostaa itseään kulttuurikaupunkina. Taidetalon alueesta voitaisiin kehittää entistä monipuolisempi ja houkuttelevampi taidekompleksi. Korttelin vanhat rakennukset voitaisiin korjata vuokrattaviksi työtiloiksi ja alueella voitaisiin järjestää erilaisia taidenäyttelyitä ja -tapahtumia. Mielestämme Järvenpään olisi aika panostaa myös ympäristö- ja puutarhataiteeseen. Järvenpään maisemaselvityksessä (2000) suositellaan samantapaista: ”Taidetalon ympäristöön voisi perustaa rakennuksen sisältöön liittyvän ympäristö- ja puutarhataiteen vetovoimakohteen. Samalla uusi kohde kruunaisi ja sitoisi yhteen sekä Tuusulanjärven molemmille rannoille levittäytyvän kulttuurimaiseman, kaupungin uudet rantapuistot ja Natura-alueen että Järvenpään ja Tuusulan Rantatien taiteilijoiden jalostaman kulttuurihistorian.”

Mielestämme tällainen toiminta sopisi huomattavasti paremmin arvokkaan luonnonsuojelualueen kainaloon kuin lisätty asuntorakentaminen ja sen mukana tuleva lisääntynyt liikenne. Lisäksi se toisi todennäköisesti yhä uusia kulttuurimatkailijoita kaupunkiimme.

 

Luontoarvot

Järvenpään luontotyyppiselvityksessä (2015) Tuusulanjärven länsiranta, joka sisältyy lintuveden Natura-alueeseen, on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi luontotyypiksi (A), ja koko Natura-alue kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Suunnittelualue on näiden luontokohteiden välittömässä tuntumassa. Vanhakyläntien varteen rakennettujen uusien talojen tontit suorastaan rajoittuvat suojelualueeseen.

Alueen kuvaus ympäristöhallinnon mukaan (koodi FI0100046)

”Tuusulanjärven länsi- ja pohjoisalueen Naturan rannat ovat pääosin rakentamattomia, vesi- ja rantakasvillisuudeltaan runsaita lahtia, jotka ovat tärkeitä linnustolle. Luontotyypit ovat rehevöityneelle järvelle tavanomaisia kosteita niittyjä ja rantaluhtia.

Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Siellä pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Alue on tärkeä myös lintuharrastukselle ja -tutkimukselle, sillä seurantatietoja on 1940-luvulta lähtien.

Linnuston kannalta Natura-alueen arvokkain osa on Tuusulanjärven pohjoispää. Siellä on ainakin vielä vuonna 1991 pesinyt 800 paria naurulokkeja yhdessä suuressa ja viidessä pienemmässä yhdyskunnassa, joiden suojassa monet muutkin vesilinnut pesivät. Linturannan ja järven pohjoispohjukan väliseltä alueelta on tavattu 46 pesivää lintulajia, joista vesilintuja oli kahdeksan lajia, mm. luhtahuitti, lapasorsa, ja heinätavi.

Alue on myös tärkeä vesilintujen ja kahlaajien muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Mm. harmaahaikaroita saapuu syksyisin lahdelle runsaasti. Tuusulanjärven rantametsissä ja kulttuurimaisemassa viihtyvät myös mm. uhanalaiset pikkutikka, ruisrääkkä ja nuolihaukka.”


Pitkospuureitti ”Joukon polku" lähtee järvelle päin Taidetalon takaa. Polku kiertää lyhyen parin sadan metrin ympyrälenkin Tuusulanjärven rannan ruovikkoalueella. Polku on nimetty edesmenneen järvenpääläisen lintuharrastaja ja luontokuvaaja Jouko Veikkolaisen mukaan. Polun ympäristön kasvillisuus on kosteaa ja rehevää. Kosteutta ilmentävistä lajeista tavataan mm. mesiangervo, järvikorte, kurjenjalka, viiltosara ja vehka. Polun varrella on kosteampi painanne, jossa kasvaa mm. kookasta keltaisena kukkivaa kurjenmiekkaa. Aivan vesirajassa kasvaa mm. järviruokoa ja osmankäämiä.

Talvisin lintutieteellinen yhdistys Apus ruokkii lintuja Joukon polulla ja lajeja voi havainnoida suoraan pitkospuureitiltä. Ruokintapaikalla vierailevat etenkin tiaiset ja värikkäät tiklit. Lintutieteellinen yhdistys on myös hoitanut lintutornin läheistä ruovikkoa raivaamalla aluetta kahlaajille edullisempaan suuntaan. Lintutornin läheisellä kosteikolla on tehty havaintoja viitasammakosta ja jättisukeltajasta, jotka ovat tiukasti suojeltuja direktiivilajeja. Lisäksi Järvenpään kuoriaisselvityksissä ruovikosta on havaittu silmälläpidettävä (NT) pähkämökiillokas.

Pitkospuureitin alue kuuluu osittain Tuusulanjärven lintuvedet Natura-alueeseen. Suojeltavina luontotyyppeinä esiintyvät kosteat suurruohoniityt sekä vaihettumis- ja rantasuot. Suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvat myös järven ranta-alueilta löytyvät lähteet ja hetteiköt.

Suunnittelualue sijaitsee niin lähellä arvokasta suojelualuetta, että kaikenlainen liikkumisen ja asumisen lisääminen häiritsee alueen eläimistöä ja vaarantaa kasvillisuuden monimuotoisuutta.

 

Mielestämme kortteli 146 ja sitä ympäröivä puisto olisi säilytettävä nykyisen asemakaavan mukaisessa käytössä, kuten kaikissa aikaisemmissa kaavoissa ja selvityksissä on suositeltu. Korttelin pohjoisosan 300 m2:n rakennusala voidaan toki erottaa omalle tontilleen. Suosittelemme kunnostamaan luonnollisin menetelmin Joukon polun pitkospuut ja opaskyltit Järvenpääläisten iloksi ja juhlistaaksemme Suomen 100 -vuotisjuhlaa. Tuusulanjärvihän on valittu yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä kohteeksi, sen lisäksi, että se on maakuntajärvemme.

Sekä osallisten että lausunnon antajien listaan tulee lisätä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Lintutieteellinen yhdistys Apus, Järvenpään ympäristöyhdistys ry. ja Järvenpään taideseura ry.

Koska kaavahanke saattaa potentiaalisesti uhata arvokasta Natura-aluetta, esitämme, että ELY- keskuksen kanssa käydään aloitusvaiheen (OAS) kaavaneuvottelu.

 

Yhteyshenkilö

Heta Rinta-Pollari, pj

p. 040 705 7278

hetarp@live.com 

Järvenpään ympäristöyhdistys ry:n puolesta

Heta Rinta-Pollari