Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Kaakkolan rannan lausunnot

Kaakkolan rannan lausunnot

Kaakkolan rannan asemakaavanmuutos OAS 5.5.2017 ja lausuntovaihe 19.6.2017

 Järvenpään ympäristöyhdistys ry

 

KAAKKOLAN RANNAN ASEMAKAAVANMUUTOS

(kaavatunnus 250017)

LAUSUNTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA 5.5.2017

 

KAAVATILANNE

 

Järvenpään yleiskaavassa 2020 Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), jonka tonttitehokkuudeksi suositellaan e = 0,25 - 0,4. Pientaloalueen läpi katu- ja puistoalueiden kautta on osoitettu ulkoilureitti.

Suunnittelualueen kaakkoispuolella on maa - ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Alue on osa Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa Tuusulanjärven lintuvesialuetta, jonka muut osat on yleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL).

 

Asemakaavat. Suunnittelualueen länsireunassa kortteleissa 2520, 2521, 2524 ja 2525 on

voimassa vuonna 1974 vahvistettu asemakaava. Korttelissa 2529 on voimassa vuonna 1979 vahvistettu asemakaava ja sen länsipuolella vuonna 1981 vahvistettu asemakaava. Tontit ovat omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO4), jolla rakennusalalle saa rakentaa enintään 300 m2 kerrosalaa käsittävän omakotirakennuksen.

Tonttien ja rantavyöhykkeen välissä on Rantapolku-niminen kevyenliikenteen väylä. Rantavyöhykkeellä ei ole asemakaavaa.

 

LUONTOARVOT

 

Järvenpään luontotyyppiselvityksessä (2015) Tuusulanjärven länsiranta, joka sisältyy lintuveden Natura-alueeseen, on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi luontotyypiksi (A), ja koko Natura-alue kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Suunnittelualue on näiden luontokohteiden välittömässä tuntumassa. Melkein jokaiselta tontilta näyttäisi olevan oma Natura-alueen läpi ruopattu veneväylä järvelle.

 

Alueen kuvaus ympäristöhallinnon mukaan (koodi FI0100046)

Tuusulanjärven länsi- ja pohjoisalueen Naturan rannat ovat pääosin rakentamattomia, vesi- ja rantakasvillisuudeltaan runsaita lahtia, jotka ovat tärkeitä linnustolle. Luontotyypit ovat rehevöityneelle järvelle tavanomaisia kosteita niittyjä ja rantaluhtia.

Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Siellä pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Alue on tärkeä myös lintuharrastukselle ja -tutkimukselle, sillä seurantatietoja on 1940-luvulta lähtien.

Linnuston kannalta Natura-alueen arvokkain osa on Tuusulanjärven pohjoispää. Siellä on ainakin vielä vuonna 1991 pesinyt 800 paria naurulokkeja yhdessä suuressa ja viidessä pienemmässä yhdyskunnassa, joiden suojassa monet muutkin vesilinnut pesivät. Linturannan ja järven pohjoispohjukan väliseltä alueelta on tavattu 46 pesivää lintulajia, joista vesilintuja oli kahdeksan lajia, mm. luhtahuitti, lapasorsa, ja heinätavi.

Alue on myös tärkeä vesilintujen ja kahlaajien muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Mm. harmaahaikaroita saapuu syksyisin lahdelle runsaasti. Tuusulanjärven rantametsissä ja kulttuurimaisemassa viihtyvät myös mm. uhanalaiset pikkutikka, ruisrääkkä ja nuolihaukka.”

Läheisellä kosteikolla on tehty havaintoja viitasammakosta ja jättisukeltajasta, jotka ovat tiukasti suojeltuja direktiivilajeja. Lisäksi Järvenpään kuoriaisselvityksissä ruovikosta on havaittu silmälläpidettävä (NT) pähkämökiillokas.

Suojeltavina luontotyyppeinä esiintyvät kosteat suurruohoniityt sekä vaihettumis- ja rantasuot. Suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvat myös järven ranta-alueilta löytyvät lähteet ja hetteiköt.

Tuusulanjärven ja sen Natura-alueiden arvosta kertoo se, että järvi on nimitetty Uudenmaan maakuntajärveksi sekä yhdeksi Suomi 100- juhlavuoden sadasta luontohelmestä. Järven ympäristön kulttuuri- ja luontokohteet ovatkin Järvenpään arvokkaimpia ja vetovoimaisimpia tunnusmerkkejä.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Suunnittelualue sijaitsee niin lähellä arvokasta suojelualuetta, että kaikenlainen liikkumisen ja asumisen ym. toiminnan lisääminen häiritsee alueen eläimistöä ja vaarantaa kasvillisuuden monimuotoisuutta sekä heikentää näin Natura-alueen suojelun perustana olevia luontoarvoja (luonnonsuojelulaki § 64a, heikentämiskielto).

Asemakaavanmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen (MRL § 9) ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi Natura-alueen läheisyyteen kaavailtu lisärakentaminen tms. edellyttää myös luonnonsuojelulain (LsL § 10) sekä luontodirektiivin 6. artiklan mukaista ympäristövaikutusten arviointia.

 

MIELIPIDE

 

Edellä mainituilla perusteilla alueen omakotitonttien rakennusoikeutta ei mielestämme tule lisätä. Myöskään nykyisen asemakaavan mukaista Rantapolkua ei tule rakentaa.

Asemakaavan muutos saattaa olla ristiriidassa kaupungin tärkeämpien luonnon monimuotoisuutta ja kestävää elinympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa. Esitämmekin, että asemakaavanmuutosta ei lähdetä toteuttamaan tässä muodossa, vaan koko nykyinen Natura-alue, myös yleiskaavan sisältämä MY-1-alue asemakaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL), mikä antaisi paremman suojan taajamarakenteen ja järven väliin puristuvalle kapealle rantavyöhykkeelle.

Koska kaavahanke saattaa uhata arvokasta Natura-aluetta, esitämme, että ELY- keskuksen kanssa käydään aloitusvaiheen (OAS) kaavaneuvottelu.

Sekä osallisten että lausunnon antajien listaan tulee lisätä Järvenpään ympäristöyhdistys ry. ja Lintutieteellinen yhdistys Apus.

 

Yhteyshenkilö

Heta Rinta-Pollari, pj

p. 040 705 7278

hetarp@live.com

 

Järvenpään ympäristöyhdistys ry:n puolesta

Heta Rinta-Pollari

Irja Paloheimo

  

Järvenpään ympäristöyhdistys ry

 

KAAKKOLAN RANNAN ASEMAKAAVANMUUTOS

LAUSUNTO ASEMAKAAVALUONNOKSESTA 19.6.2017

KAAVATILANNE

 

Asemakaavat. Suunnittelualueen länsireunan kortteleissa on voimassa vuonna 1974, 1979 ja 1981 vahvistetut asemakaava. Tontit ovat omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO4), jolla rakennusalalle saa rakentaa enintään 300 m2 kerrosalaa käsittävän omakotirakennuksen. Suunnittelualueella on kuusi AO-korttelia, joilla on yhteensä 13 tonttia.

Tonttien ja rantavyöhykkeen välissä on Rantapolku-niminen kevytliikenteen väylä. Rantavyöhykkeellä ei ole asemakaavaa.

 

Asemakaavaluonnos

Nähtävillä olevassa asemakaavan muutosluonnoksessa rakennuskortteleiden (6), tonttien (13) ja rakennuspaikkojen (13) määrä on pysynyt samana kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

Vanhassa asemakaavassa asuinkortteleiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3900 k-m2, kun se asemakaavaluonnoksessa on 4300 k-m2.

Asuinkortteleiden kaakkoisosat on merkitty suojeltavaksi alueeksi s-2, joka tulee säilyttää luonnontilaisena siten, että varmistetaan Natura-2000-alueen luonnonarvojen säilyminen.

Kaavoittamaton rantavyöhyke, yleiskaavan MY-1-alue, on merkitty SL-1-merkinnällä alueeksi, joka tulee muodostaa luonnonsuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla.

Vesialue, W-2, on niin ikään merkitty alueeksi, joka on suojeltu tai tulee suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla.

Lintuvesialueen ja rakennuskortteleiden välinen vanhan asemakaavan mukainen kevytliikenteen väylä Rantapolku on kaavaluonnoksessa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), jolla kulkee ulkoilureitti. Myös Linjahaantien päästä on osoitettu ulkoilureitti lintuvesialueelle.

Vanhan asemakaavan jalankulkukadut, jotka johtavat rakennuskortteleiden välistä lintuvesialueella, on säilytetty.

 

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

 

Asemakaavaselostuksessa todetaan asemakaavan vaikutuksista mm.:

ettei tonttien, jotka ovat jo entuudestaan rakennettuja, lukumäärä lisäänny asemakaavan muutoksessa. Rakennusoikeuden lisäys on vähäinen, eikä lisärakentaminen aiheuta lisäystä liikennemääriin.

asemakaavan muutos varmistaa Natura-2000-alueen luonnonarvojen säilymisen.

 

Asemakaavanmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen (MRL § 9) ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi Natura-alueen läheisyyteen kaavailtu lisärakentaminen tms. edellyttää myös luonnonsuojelulain (LsL § 10) sekä luontodirektiivin 6. artiklan mukaista ympäristövaikutusten arviointia.

 

MIELIPIDE

 

Asemakaavaluonnoksessa on kiitettävästi osoitettu lintuvesialue suojelualueeksi; kaavamerkinnät ja – määräykset ovat hyviä ja edistävät luonnonarvojen säilymistä. Myös asuinkortteleiden kaakkoisosien osoittaminen suojeltaviksi alueen osiksi on kiitettävää.

Omakotitonttien rakennusoikeuden lisäys vanhaan asemakaavaan nähden on vähäinen, vain 400 k-m2. Rakennusoikeus on käytettävä asemakaavassa osoitetulla rakennusalalla, ja näiden rakennuspaikkojen lukumäärä pysyy samana kuin vanhassa kaavassa. Näin ollen on todennäköistä, ettei rakennusoikeuden lisäys sinänsä aiheuta merkittävää liikenteen tai muun toiminnan lisääntymistä alueella.

Mielestämme jokaisen rakennuskorttelin välistä suojelualueelle johtavat ja rakenteellisiksi merkityt jalankulkukadut tulee tarpeettomia ja jopa haitallisina poistaa. Kaava-alueella on kaiken kaikkiaan seitsemän lintuvedelle johtavaa kevytväylää tai ulkoilureittiä. Ei ole suotavaa, että SL-alueelle johdetaan kevytliikennettä näin monesta ja sujuvasta kohdasta. Vain Lepikkorannanpolun ja Ruohorannanpolun alkupäiden rakentaminen on perusteltua, jotta voidaan järjestää ajo tonteille.

Rantapolun osoittaminen ulkoilureittinä virkistysalueen sisällä merkitsee oleellista kevennystä vanhan asemakaavan rakenteelliseen kevytliikenneväylään nähden. Ulkoilureittien tulisi olla pitkospuutyyppiä, eli ei kovin helppokulkuisia. Mielestämme ei kuitenkaan ole tarpeellista perustaa lainkaan ulkoilureittejä tälle pienelle ja kapealle osalle lintuvesialuetta.

 

Yhteyshenkilö

Heta Rinta-Pollari, pj

p. 040 705 7278

hetarp@live.com

Järvenpään ympäristöyhdistys ry:n puolesta

Heta Rinta-Pollari

Irja Paloheimo