Sisältö:

1) toimintakertomus 2010

2) kevätlehti / vårbladet 2010

3) syyslehti / höstbladet2010

1) toimintakertomus/verksamhetsberättelse 2010

Retket ja muut tapahtumat

• 15.-20.2. vietettiin valtakunnallista Luonto- ja ympäristöviikkoa kirjastoissa. Teemana oli luonnon monimuotoisuus. Joka arki-ilta pidettiin pääkirjaston Hyde Park –nurkkauksessa luontoaineinen alustus ja keskustelu aiheesta.
• Kevätlehden postitustalkoot pidettiin pääkirjastossa 24.3. Jäsenille lähetettiin 241 kirjettä. 
• Kevätkokouksessa 8.4. Opistotalolla Esko Pursiainen kertoi lähiseudun arkeologiasta ja uusista tutkimustuloksista.
• 19.-25.4. vietettiin Nuukuusviikkoa. Göran Ekström edusti Vys:iä infotilaisuudessa Academillin tiloissa.
• Kalakuturetkellä 24.4. ei valitettavasti nähty enää vaelluskaloja. Oppaana Tapio Osala. (5 osallistujaa)
• Mahdollisuuksien torilla oltiin yhdessä Vihreä Elämänsuojelun liiton ja Elonkehän kanssa 15.5. Teemana oli ilmastonmuutos.
• Tutustuminen kaupunginpuutarhaan 1.6.
• Kesän ensimmäinen retki Mustikkamaalle tehtiin 7.6. Göran Ekström opasti alueen historiassa. (20 osallistujaa)
• 7.-11.6. järjestettiin onnistuneesti ensimmäinen lastenleiri Raippaluodon Sommarössä. Pienempien lasten leiri pidettiin 21.-24.6. Molemmille leireille osallistui 15 lasta. Nuortenleirille 3-6.8. saapui 8 teiniä. Anna Swanljung ja Outi Pantsar Vys:stä toimivat ohjaajina. Leiri oli menestys.
• Ensimmäinen Löydä luonto läheltäsi -retki Mustikkamaalle 21.6. Nicklas Fritzen opasti aiheena hämähäkit. (17 osallistujaa)
• Saaristoretki 14.8. Jöusanin kivikkoiselle saarelle, jossa snorklailtiin ja nähtiin upea näkinpartaisniitty. (9 osallistujaa, joista 5 henkeä Jalasjärveltä)
• Toinen LLL-retki 23.8. Mustikkamaalle, luontokuvauksen oppaana toimi Eero Murtomäki. (25 osallistujaa)
• Kurkiretki Söderfjärdenille järjestettiin 9.9. Tapio Osalan opastamana. (15 osallistujaa)
• Syyskirjeen postitustalkoot pidettiin 14.9.
• Syysretki Jalasjärvelle 25.9. luontoyhdistys Luhurikan järjestämänä. Tutustuttiin mm. Pirunpesän hiidenkirnuun ja kiivettiin Navettavuorelle varsin kosteassa säässä. (6 osallistujaa Vaasasta)
• Maailman päivää vietettiin Mira-talolla 23.10. Ohjelmassa oli eksoottista musiikkia, tarjoilua ja järjestöjen esittelyä. Osallistuttiin omilla infopöydillä yhdessä VESL:n kanssa.
• Syyskokouksen yhteydessä 3.11. Marko Ulvila valotti degrowth-aatetta. Keskustelu alustuksen jälkeen jatkui vilkkaana. (20 osallistujaa)
• 16.11. pidettiin Vaasan yleiskaavapalaveri kirjastolla.
• Göran Ekström toimi maantieteellisenä oppaana Mustikkamaalla 21.11. alueen kääpiä kartoitettaessa. Asiantuntijana toimi Terhi Ala-Risku ja Carina Rönn kirjasi löydöt. Kaikkiaan 22 kääpälajia löytyi lumisesta maastosta.
• Pikkujoulua vietettiin Alkulan tilalla Vanhassa Vaasassa 10.12. Illan teema oli ”Eläinten ja ihmisten oikeudet”. Kaarlo näytti upeita kuvia Bialowiezan metsästä Puolasta.

Kannanotot, valitukset ym.

-         Useita mielipidekirjoituksia paikallislehtiin.

Muuta

-         Pietarsaarenseudun luonto järjesti Ralf Wistbackan johdolla METSO II –koulutustilaisuuden 15.4. Pietarsaaressa. Kaarlo Koskimies ja Lasse Villanen osallistuivat.

-         Seuran internet-sivut uudistettiin Hubertus Härken johdolla.

-         Outi Pantsar edusti Vys:iä Ydinvoimavastaisessa kampanjassa yhdessä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ja VESL:n kanssa.

Hallitus 2010

kokoontui yhteensä 8 kertaa (6 varsinaista hallituksen kokousta ja 2 sääntömääräistä kokousta)

Hallitus                                                                           läsnäolotilasto

Anna Swanljung, vars. jäsen/puheenjohtaja              7/8

Göran Ekström, vars. jäsen/varapuheenjohtaja        8/8

Lasse Villanen, vars. jäsen/sihteeri                           8/8

Hubertus Härke, vars. jäsen/taloudenhoitaja            8/8

Kaarlo Koskimies, vars. jäsen                                    6/8               

Outi Pantsar, vars. jäsen                                              2/8

Gerald Porter, vars. jäsen                                           4/8

Eeva-Liisa Kajava, varajäsen                                     7/8

Merja Mäensivu, varajäsen                                         5/8

Jäsentilastoa

Vuonna 2010 VYS:n jäsenmäärä oli 349 jäsentä (260 SLL:n ja 89 NoM:n kautta)

Vrt. vuonna 2009 jäsenmäärä oli n.370 (275 SLL:n ja 95 NoM:n kautta)

2) kevätlehti/vårbladet 2010

LLL > Löydä Luonto Läheltäsi

Mustikkamaa on säilynyt monimuotoisena, lähes koskemattomana metsikkönä rautatien, Melaniementien ja Yhdystien välissä. Siellä voi pysähtyä ihailemaan rikasta kasvustoa, kosteikkoja, lintu- ja hyönteismaailmaa sekä vaeltaa risteilevillä helppokulkuisilla poluilla - jäänteitä entisaikojen maanteistä. Metsän kätköistä voi löytää jopa moreeniharjanteita jääkauden jäljiltä. Mustikkamaa tarjoaa myös mainion mahdollisuuden luontonäkymien kuvaamiseen ja lähikuviin.

Mustikkamaan ensimmäinen retki järjestetään maanantaina 7.6. Kokoonnutaan Pihkatien mutkassa (noin 20 metriä Melaniementieltä) klo 18. Opastetulla kierroksella tutustutaan alkukesän kukoistavaan luontoon, alueen vaiheisiin ja muodostumiin. Osallistujien kesken järjestää Tapiola luontokuvakilpailun, jonka tulokset ovat ensi syksynä nähtävillä Tapiolan Kauppapuistikon toimistossa.

Toinen retki Mustikkamaalle toteutetaan 23.8., lähtö samasta kohdasta klo 18. Ks

Oppaiiksi näille retkille tulee pari ammattikuvaaja ja luonnontutkijaa.

Lisätietoja voit kysyä k.koskimies@pp.inet.fi.

Hitta naturen nära dig

Blåbärslandet är ett skogsområdet som finns mellan järnvägen, Melmovägen och Förbindelsevägen. Det har bevarats mångskiftande och nästän orört i hundratals år. Där finns höga, steniga moränåsar från istiden, barrskog, våtmarker, lövskogar och lunder. Växt- och fågellivet är rikt, likaså insektvärlden. Där finns en del fornminnen också från tiden före Vasa brand. Området är idealiskt för små naturutflykter och naturfotografering. Det är lätt att röra sig på området längs stigar och en gammal väg från 1700-talet.

Första utflykten till Blåbärslandet ordnas måndagen den 7.6, samling kl 18 vid kröken på Kådvägen (ca. 20 m från Melmovägen). Vid den guidade rundvandringen bekantar vi oss med försommarens frodiga natur, områdets olika skeden och formationer. Tapiola ordnar bland deltagarna en naturfototävling, vars resultat blir utställda nästa höst på Tapiolas kontor på Handelsesplanaden.

Den andra utfärden blir den 23.8, start från samma plats kl 18. Guidningarna i huvudsak på finska.

Tilläggsuppgifter: k.koskimies@pp.inet.fi.

Luonto-Liiton Pohjanmaan piirin luontoleirit

ma – pe 7.-11.6. ja ma – to 21.-24.6.

Leirit järjestetään Raippaluodossa. Leiripaikkana on tuttu Sommarö, joka sijaitsee meren läheisyydessä kauniin luonnon ympäröimänä. Majoitus on teltoissa, mutta sisätilatkin ovat käytössä. Kaikki leirit järjestetään yhteistyössä Vaasan ympäristöseuran kanssa.

Lastenleireistä ensimmäinen on tarkoitettu painotetusti vanhemmille lapsille eli 10 – 12 - vuotiaille, toinen nuoremmille lapsille eli 7 – 9 -vuotiaille. Molempien leirien ikärajat ovat kuitenkin joustavia (esim. sisaruksilla mahdollisuus päästä samalle leirille).

Leiriviikolla tehdään monenlaista lähiluonnossa. Leikitään, tutkitaan metsän asukkaita, taiteillaan, retkeillään ja ennen kaikkea nautitaan kesästä! Viikkoon mahtuu myös uimista, saunomista ja nuotiolla istuskelua.

Ensimmäisen lastenleirin hinta on 100 euroa Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille ja 125 euroa muille. Toisen lastenleirin hinta on 90 euroa jäsen/115 euroa muut. Sisaralennus kaikilla leireillä 10 euroa.

Tiedustelut ja sitova ilmoittautuminen viimeistään 14.5. polp@luontoliitto.fi tai Marja Karlsson, 046-576 9756 (iltaisin 17:00-20:00).

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä seuraavat tiedot:

·        nimi ja syntymäaika

·        osoite

·        huoltajan puhelinnumero leirin aikana

·        onko leiriläinen Luonto-Liiton tai Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen tai perhejäsen

·        mahdolliset ruoka-aineallergiat, muu erikoisruokavalio

·        muuta tärkeää, joka leirinjärjestäjän on hyvä tietää

Miljödetektivläger  för 8-11-åringar

På Miljödetektivernas sommarläger löser vi ett spännande miljömysterium där vi utforskar naturens hemligheter. Med överdetektiv Urban Utters hjälp tar vi reda på vad BIO-DI-VER-SI-TET är för något. Till lägerprogrammet hör också roliga lekar, naturpyssel och mysigt lägerliv ute i naturen!

Sommarens lägerdatum är: 14-18.6 Sommarö Fort i Södra Vallgrund, Korsholm. Sista anmälningsdag 10 maj. Fyll i blanketten på webbsidan www.naturochmiljo.fi. Deltagarna antas i anmälningsordning! Anmälan är bindande. Lägeravgiften återbetalas endast mot läkarintyg. Lägeravgiften för Miljödetektivernas läger är 150 € för Natur och Miljös medlemmar, 175 € för övriga. Priset inkluderar kost och logi. På lägret serveras fem måltider per dygn och övernattningen sker i tält.

Du kan ladda ner vår lägerbroschyr på webbsidan, se ovan. För mera information, kontakta: Maria Aroluoma, tel: 045 2700 312, e-post: miljodetektivlager@naturochmiljo.fi

Nuukuusviikko

järjestetään  19.-25 huhtikuuta. Viikon aikana pohditaan   järkevää kulutusta ja vuosittain valitaan vaihtuva teema, jonka puitteissa   edistetään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä. Tänä vuonna slogan on "Vähemmän kulutusta, enemmän elämää". Rohkaisemme   ihmisiä valitsemaan elämäntapoja, joilla tavalliset ihmiset ovat tehneet elämisestään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää. Käsittelemme aihetta   arkielämän kestävien valintojen kautta, joiden mukaisesti monet yksilöt ja   yhteisöt elävät tälläkin hetkellä maaseudulla ja kaupungissa. Ks http://www.nuukuusviikko.fi/

Sluta slösa-veckan

är en årlig temavecka för förnuftig konsumtion som firas i april. För veckan väljs olika teman som främjar sparsam användning av naturresurserna och avfallsminimering. Sluta slösa- veckan arrangeras av Återvinningsrörelsen som består av 20 olika medborgarorganisationer.

Veckan firas i år den 19-25 april. Under veckan behandlas ekologiskt hållbara levnadssätt som finländare uppmuntras att följa. Temat behandlas genom att lyfta fram hållbara val i vardagslivet som individer och samfund har gjort på landsbygden och i städer. Motiven för en mindre konsumtionsinriktad livsstil varierar från att trygga den egna välfärden till att bevara mångfalden i naturen och främja global rättvisa Hållbara levnadssätt presenteras i en temautställning, som lyfter fram olika lösningar i anslutning till boende, mat, samfärdsel och arbete.  Se mera: http://www.nuukuusviikko.fi/svenska

Vaskiluodon voimalaitoksen suunnitelma

Vaskiluodon ja Pohjolan Voiman kattilalaitos VL2 käyttää nykyisin polttoaineenaan kivihiiltä 400000-600000 tonnia. Tästä kivihiilimäärästä on tarkoituksena korvata bio- ja turve-energialla noin 15-30 % eli 60000-180000 tonnia.

Mikäli vuositasolla tarvitaan noin 1 Twh energiaa turpeella tuotettuna (330 vrk x 130 MWh), tarkoittaa se noin 20 vuoden aikajaksolla 2000 ha suoalaa, joka kulutettaisiin loppuun. Tämä uusiutumattoman energialähteen
käyttö ko. laitoksessa tulee rajata pois kokonaan, emmekä tule hyväksymään kyseistä suunnitelmaa, mikäli pääasiallinen polttoaine tulee käytännössä olemaan turve. Turpeen käyttö on nykyistä kivihiiltäkin haitallisempaa ja hiilidioksidipäästöjen osalta suurempaa. Turve ei ole uusiutuva energiamuoto, joten sitä voidaan pitää kivihiilen tavoin fossiilisena polttoaineena.  Suuri osa, paikoin jopa puolet turpeesta tullaan ottamaan luonnontilaisilta soilta, joiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle on alueellisesti merkittävää, suoluonnon ja sen eläin- ja kasvilajiston osalta. Vaskiluodon voimalaitoksen lähietäisyydellä ei ole merkittävässä määrin turvetuotantokelpoisia soita, joten turve jouduttaisiin tuomaan pitkien kuljetusmatkojen päästä. Liikenne siis tulee lisääntymään huomattavasti, sillä turvetta käytettäessä sitä kuluu noin yksi rekkalasti jokaisena vuorokauden tuntina, lähes taukoamatta läpi vuoden.

Se klimatförändringen i helheten

Klimatfrändringen har lyfts fram de senaste åren och det är bra. Den är en del av den katastrofala situationen som människa orsakat på jorden, alla andra miljöproblem finns också kvar och helheten blir bara värre. Brännpunkten för alla miljöproblem är den accelererande artutrotningsvågen som följer i människans fotspår. Varje timme utrotas flera arter på grund av människans hänsynslösa och kortsiktiga framfart. Situationen är katastrofal och helt ohållbar.

Vi måste vara medvetna om helheten, annars får vi en fel bild av vad som måste göras och varför. Grunden till de växande miljöproblemem och jordens ekologiska kris ligger i konsumtionen, som i i-länderna expanderat över alla rimliga gränser och behov. Att det blivit så har två grundorsaker: användningen av fossila bränslen och den ekonomiska tillväxtidologin.

Ett märkligt inslag i den pågående klimatdebatten utgörs av de sk. klimatskeptikerna. Det är svårt att finna godtagbara motiv för den delen av debatten. Ett genuint och rent sanningsideal kan det inte handla om, inte heller om ansvar för framtiden.

Det finns ingen forskare som förnekar att koldioksiden i atmosfören påverkar vårt klimat och att förbränning av de fossila bränslen ökar koldioksidmängden. Det sammanlagda istäcket på vår jord minskar också. Det som vi rimligtvis kan diskutera är hur stor påverkan människans agerande har och hur stor andel har andra faktorer, som människan inte rår för. I den diskussionen kan man ändå inte komma fram till annat än att vi måste minimera vår påverkan av klimatet.

Naturligtvis handlar det om komplicerade saker, som sketikerna ständigt frahåller. Det märkliga är varför skeptikerna alltid tar för givet, att osäkerheten pga. de komplicerade mekanismerna nödvändigtvis skulle betyda att människan inte påverkar klimatet. Tvärtom har det oftast visat sig, att ju mera komplicerad verkligheten är, desto känsligae är den för förändringar. De utlöser oftast oväntade kedjereaktionen. Som tex. de ökande metautsläppen när havsvattentemperaturen har  stigit.

Skulle det visa sig, att klimatförändringen ändå inte följer de värsta scenarierna, är det givetvis en mycket stor lättnad. Samtidigt som det inger hopp borde det även öka viljan att verkligen göra vårt bästa för att lindra effekterna. Vi kan då alltså glömma den cyniska inställningen, att det är så illa redan att det går åt pipan i alla fall, vad vi än gör. Men den inställningen grundar sig snarare på mental lathet än verklig pessimism.

Man kan även fråga sig, vilka vi hellre skall tro på, de som säger "kör på bara, ingen fara" eller de som uttalar en allvarlig varning. Vid brobyggen och dylikt används säkerhetsfaktorer upptill 100. Varför skulle vi i oändligt mycket allvarligare frågor strunta helt i säkerhetsmarginaler?

Sist men inte minst: Det vi måste göra för att lindra klimaförändringen måste vi göra i vilket fall som helst även av andra orsaker. Allt går hand i hand. Globalt sett finns absolut ingen annan möjliget till vare sig ekologisk eller social hållbarhet än att komma ifrån vår vettlösa och ansvarslösa expansionsideologi. Och varför skulle vi inte försöka, när vi redan vet att även livskvaliteten rasar i takt med de växande ekologiska problemem samt den ökande ekonomiska konkurrensen och pressen alla har över sig som en förbannelse.

Näe ilmastonmuutos kokonaisuudessa

Ilmastokysymys on viime vuosina nostettu oikeutetusti esille. Se on osa sitä katastrofaalista tilannetta jonka ihminen on aiheuttanut maapallolla, kaikki muutkin ympäristöongelmat ovat vielä jäljellä ja kokonaisuus vain pahenee. Polttopisteessä kaikille ympäristöongelmille on lajien sukupuuttoaalto, joka seuraa ihmisen jalanjäljissä. Joka tunti häviää useita lajeja ihmisen piittaamattoman ja lyhytnäköisen toiminnan seurauksena. Tilanne on katastrofaalinen ja täysin kestämätön.

Meidän täytyy nähdä kokonaisuus, jotta voisimme perustellusti tehdä oikeita ratkaisuja. Perustana kasvaville ympäristöongelmille ja maapallon ekologiselle kriisille on kulutus, joka teollisuusmaissa on räjähtänyt kaikkien kohtuullisten rajojen ja tarpeiden yli. Tähän on kaksi syytä: fossiilisten polttoaineiden käyttö ja taloudellinen kasvuideologia.

Ilmastokeskustelussa ihmeellisen piirteen on tehnyt ilmastoskeptikot. On vaikea ymmärtää heidän motiivejaan. Aidosta ja puhtaasta todellisuuteen katsomisesta ei ole kysymys, eikä myöskään tulevaisuudesta kannetusta vastuusta.

Yksikään tutkija ei voi kieltää tosiasiaa, että hiilidioksidi vaikuttaa ilmastoomme, ja että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidimäärää. Maapallon jääpeite ohenee myös. Se, mistä voimme keskustella on kysymys siitä, miten suuri vaikutus ihmisen toiminnalla on ja miten suuri osuus on muilla tekijöillä, joihin ihmisellä ei ole osaa. Tässäkään keskustelussa emme voi päätyä muuhun kuin johtopäätökseen, että ihmisen tulee minimoida vaikutuksensa ilmastoon.

Luonnollisesti kyseessä on monimutkaiset asiat, kuten skeptikot jatkuvasti huomauttavat. Omituista kuitenkin on, miten skeptikot jatkuvasti ottavat itsestäänselvyytenä, että monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden vuoksi ihmisen toimilla ei olisi vaikutusta. Päinvastoin on usein todettu, että mitä monimutkaisempi todellisuus on, sitä herkempi se on muutoksille. Muutokset laukaisevat usein odottamattomia ketjureaktioita, kuten esimerkiksi kohonneet metaanipitoisuudet merilämpötilan nousun seurauksena.

Jos osoittautuisi, ettei ilmastonmuutos seuraile synkimpiä ennusteita, olisi se tietysti suuri helpotus. Samaan aikaan kun se antaisi toivoa, pitäisi sen myös lisätä tahtoa jotta voisimme parhaiten lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Voimme siis saman tien unohtaa sen kyynisen asennoitumisen, että huolimatta teoistamme peli on jo menetetty. Sellainen asennoituminen perustuu ennemminkin mielen laiskuudelle kuin todelliselle pessimismille.

Voi myös kysyä, ketä mieluummin uskoisimme, niitä jotka kannustavat jatkamaan samaa rataa, vai niitä jotka todella lausuvat vakavan varoituksen. Sillanrakentamisessa ja muussa käytetään varmuustekijöitä 100. Miksi siis ehdottomasti tärkeämmissä asioissa täysin sivuuttaisimme turvamarginaalit?

Lopuksi voisi vielä todeta, se mitä meidän täytyy tehdä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi, täytyy tehdä joka tapauksessa muista syistä. Kaikki liittyy kaikkeen. Globaalisti katsoen ei ole muuta mahdollisuutta ekologiseen, taloudelliseen tai sosiaalisen kestävään kehitykseen, kuin päästä järjettömästä ja vastuuttomasta laajennusideologiasta. Ja miksi emme yrittäisi, kun jo tiedämme että samaa tahtia kasvavien ekologisten ongelmien, taloudellisen kilpailun ja kirousten lailla painavien paineiden kanssa laskee myös elämänlaatu.

Lumoa Hyde Parkissa

Tapahtuma oli paikannimestään huolimatta Vaasassa, eikä Lontoossa. Vaasan pääkirjaston viihtyisässä Hyde Park nurkkauksessa oli Vaasan ympäristöseuran järjestämä LuMo-teemavikko, eli aihepiirinä luonnon monimuotoisuus. Tapahtumasarja kuului Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnalliseen teemaan.

Oli onni onnettumuudessa, että kokeilimme kyseistä tilaa. Tarkoitus oli ensin vain pystyttää näyttely kirjaston luonnontieteelliselle osastolle, mutta ystävämme Martat olivat varanneet näyttelytilan, joten päätimme järjestää eläviä esityksiä Hyde Park nurkkauksessa. Tila osoittautui aivan mainioksi tällaisille enemmän tai vähemmän improvisoiduille tapahtumille.  Aihepiiri oli teemavikon nimensä mukaisesti monimuotoinen. Joka ilta viikolla 7 oli jokin luontoa koskeva aihe esillä ja lauantaina vielä lasten satutuokio.

Ensimmäisen illan aiheina oli "Syväekologian perusteet" ja "Onko ihminen osa luontoa". Alustajina toimivat ympäristöseuran puolesta Göran Ekström ja Gerald Porter. Keskustelusta tuli niin vilkas, että tilaisuudelle varattu aika loppui kesken ja kirjaston sulkemisaika koitti. Niinpä innokkaimmat jatkoivat keskustelua pakkasesta huolimatta vielä kirjaston ulkopuolella, ankarasta pakkasesta huolimatta!

Seuraavien iltojen aiheet olivat Vesa Heinosen esitelmä "Geologinen monimuotoisuus Merenkurkussa", Kaarlo Koskimiehen esittely "Kulttuuriympäristön monet muodot", Raimo Vahteran kuvaesitys "Lähiluonto valokuvaajan silmin" ja perjantaina esittelmöi Anette Bäck otsikolla "Merenalaisen luonnon monimuotoisuus".

Oli ilo todeta että kaikkiin iltatilaisuuksiin tuli paljon väkeä, joka lienee merkkinä siitä, että lähiluonto ja suhteemme luontoon kiinnostaa ihmisiä. Sarja päättyi lauantaina lapsille tarkoitetulla satutuokiolla, johon Outi Pantsar oli kunnostautunut.

Olemme ympäristöseurassa, kuten varmasti monissa muissakin kaupunkimme piireissä, useasti kaivanneet paikkoja ja tilaisuuksia, joissa voidaan käydä avoimia keskusteluja kiinnostavista ja tärkeistä aiheista. Tämä pieni alku oli innostava ja mukana olleisiin jäi halu jatkaa tätä tavalla ja toisella. Lieköhän kirjaston viisautta notkuvat hyllyt osaltaan vaikuttanut siihen, että jokaisen tilaisuuden jälkeen maailma tuntui hieman toiveikkaammalta.

Lumo i Hyde Park

Trots namnet hände det i Vasa och inte i London. Det mysiga Hyde Park-hörnet i Vasa huvudbiblioteket ordnades LuMo-temaveckan av Vasa Miljöförening, alltså Naturens Mångfald som tematik. Det hängde ihop med Finska Naturskyddsföreningens nationell tema.

Det var tur i otur att vi testade detta utrymme. Meningen var först att ordna en utställning till bibliotekets naturvetenskapliga avdelning, men våra vänner Marthorna hade reserverad utställningsutrymme, så vi tänkte ordna live shows i Hyde Park hörnet. Utrymmet visade sig vara perfekt för sådana mer eller mindre improviserade händelser.

Tematiken under veckan var mångfaldigt, som namnet säger. Varje kväll under vecka 7 var det uppe ett tema om naturen och lördagen ännu sagostund för barnen.

Första kvällens teman var ”Grunden för djupekologi” och ”Är människan en del av naturen”. Som inledare var från Miljöförening Göran Ekström och Gerald Porter. Diskussionen blev så livligt att tiden reserverad för händelse räckte inte till och biblioteket stängdes. Så de ivrigaste fortsatte diskussionen utanför biblioteket trots kylan!

Följande kvällar var teman ”Geologisk mångfald i Kvarken” av Vesa Heinonen, De många former av kulturmiljö” av Kaarlo Koskimies”, fotoshow ”Närnaturen genom fotografens öga” av Raimo Vahtera, samt på fredag ”Mångfalden i undervatten naturen” av Anette Bäck.

Med glädje kunde man konstatera att till alla kvällshändelser kom det mycke folk, vilket är säkert tecken på att närnaturen och människans förhållande till naturen intresserar människor. Serien avslutades på lördag med Outi Pantsars förberedda sagostund för barn.

Vi har vid Miljöförening, som vid andra kretsar i stad ofta längtat efter platser och tillställningar, där man kunde samlas för diskussion om intressanta och viktiga teman. Denna lilla början var inspirerande och dom som deltog fick viljan att fortsätta på ett eller annat sätt. Var det månne bibliotekets hyllorna, som dignar under visdom som är samlad ovanpå, men efter varje tillfälle såg världen mera hoppfull ut.

 3) syyslehti / höstbladet 2010

Syyskokous  ke 3.11. klo 18.00 Sateenkaaritalossa  Koulukatu 51 Korsholmanpuistikon kulmassa. Päätetään ensi vuoden hallituksen kokoonpanosta, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.

Teetarjoilu

Tervetuloa!

Höstmöte hålls torsdagen den 3.11 kl 18 i Regnbågshuset (Skolhusgatan 51). På mötet behandlas stadgeenliga ärenden, bland annat väljs styrelsens ordförande och medlemmar för nästa verksamhetsperiod och verksamhetsplanen och budget för 2010 befästs. Efter mötet berättar Eero Murtomäki om sin resa till maorernas land.

Teservering.

Välkommen!

Hallituksen ja puheenjohtajan sähköposti vaasan.ymparistoseura@gmail.com

E-mail: Styrelse och ordförande vasa miljoforening@gmail.com

Internet: http://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa

Degrowth – paremmin vähemmällä

Pian 40 vuota sitten antoi Rooman klubi ensimmäisen raporttinsa koskien kasvun rajoja. Tämä ohittamaton tosiasia, että jatkuva kasvu on mahdotonta rajallisessa maailmassa, uppoaa ihmisiin aivan liian hitaasti.

Voimme huijata itseämme jonkun aikaa, mutta fysikaalista todellisuutta ei voi huijata: Globaali kulutus on nyt jo noin 1,5 kertaa niin suuri kuin maapallon tuottavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon resurssit tosiasiassa pienenevät ja elämää ylläpitävän biosfäärin monimuotoisuus ja elinvoimaisuus kutistuu päivä päivältä.

Kuten myös maapallolla, on ihmistenkin luonlnollisilla tarpeilla rajansa. Ylittäessämme rajamme, alamme voimaan huonommin. Nämä rajat ovat kehittyneissä maissa ylitetty jo vuosikymmeniä sitten. Suomen Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan on suomalaisten kokema elämänlaatu huonontunut tasaisesti 1980-luvulta lähtien siitä huolimatta - tai siitä johtuen - että kulutus on kaksinkertaistunut.

Taloudellinen kasvuideologia on ollut yhteiskuntamme ytimessä niin kauan, että meidän on vaikea erottaa sen seurauksia todellisista tarpeistamme. Kasvu ei enää hyödytä ihmistä, vaan talousjärjestelmämme tarvitsevat sitä. Pitääkseen systeemin toiminnassa tarvitaan jatkuvasti uusia markkinoita, luotuja tarpeita ja lisääntyvää tuhlausta. Kun tämä ei suju luonnostaan ottavat päätöksentekijät mukaan kepit ja porkkanat. Kuluta, kuluta, kehottaa hallituksemme ja tekee kaikkensa saadakseen kulutuksen kasvuun, vaikka pitäisi tehdä aivan päinvastaista.

Tällaisista lähtökohdista on Degrowth-liike syntynyt. Liike vaatii taloudellista alasajoa kasvun sijaan. Sekä ihmisen, että muun luonnon hyvinvointi, jotka ovat linkittyneet toisiinsa, hyötyvät taloudellisesta alasajosta. Kehittyneet ja ylikuluttavat maat tulee tietenkin kulkea tämän kehityksen kärjessä.

Degrowth-liike ei ole vain kansanliike, sen kärjessä on myös monta professoria, tutkijaa ja kirjailijaa. Eurooppalaisten joukosta voidaan mainita ranskalaisen Le Monde-lehden journalisti Hervé Kempf, Pariisilainen yliopistoprofessori Serge Latouche ja brittiläinen taloustieteen professori Tim Jackson, joka on kirjoittanut Ison-Britannian hallituksen kestävän kehityksen komissiolle kuuluisan Degrowth-raportin (Prosperity without growth? –Vaurautta ilman kasvua?).

Suomen kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin filosofi, edesmennyt Georg Henrik von Wright, kuului myös tämän aihepiirin akateemisiin pioneereihin.

Helsingin yliopistolla järjestetään 24.9.2010 laaja seminaari aiheesta. Paikalla ovat mm. Tim Jackson ja Serge Latouche. (http://www.degrowthfinland.fi/)

Degrowth - bättre med mindre

För snart 40 år sedan gav Romklubben ut sin första rapport om tillväxtens gränser. Detta ofrånkomliga faktum, att en obegränsad tillväxt är omöjlig i en ändlig värld, går alltför sakta hem hos mänskligheten.

Vi kan lura oss själva en tid, men den fysikaliska verkligheten kan inte luras: Den globala konsum­tionen är nu redan ca. 1,5 gånger större än vad jorden klarar av. Det betyder att jor­dens resurser totalt sett minskar och den livsuppehållande biosfärens mångfald och livs­kraft krymper dag för dag.

Likadant som Jorden har sina gränser har även människans naturliga behov sina gränser. Överskrider vi gränserna mår vi sämre. Dessa gränser har överskridits i i-länderna redan för flera årtionden sedan. Enligt en undersökning av Finlands statistikcentral 2008 har fin­ländarnas upplevda livskvalitet ständigt försämrats efter 1980-talet, trots - eller på grund av - att konsumtionen fördubblats.

Den ekonomiska tillväxtideologin har så länge varit kärnan i vårt samhälle att vi har svårt att separera dess följder från våra verkliga behov. Tillväxten tjänar inte längre människan, det är vårt ekonomiska system som kräver den. För att hålla igång systemet krävs nya markna­der, konstruerade behov och ökat slöseri. När det inte går självmant tar beslutsfattarna till både käppar och morötter. Konsumera, konsumera, manar vår regering och gör allt för att få upp konsumtionen, fast vi borde sträva till det motsatta.

I dessa omständigheter har rörelsen "Degrowth" fötts. Rörelsen kräver en ekonomisk ned­gång istället för tillväxt. Både människans och den övriga naturens välmåga, som går hand i hand, gagnas av en nedgång. Det är naturligtvis de överkonsumerande i-länderna som skall gå i spetsen för denna ut­veckling.

Degrowth-rörelsen är inte bara en folkrörelse, den har också flera professorer, forskare och författare i spetsen. Bland de europeiska kan nämnas den franska Le Monde journalisten Hervé Kempf, Paris Uni­versitets professor Serge Latouche och den brittiska ekonomi­professorn Tim Jackson, som skrivit en rapport för den brittiska regeringens kommission för hållbar utveckling (Prosperity without growth? – Välstånd utan tillväxt?).

Finlands internationellt mest kända och värderade filosof, den framlidne Georg Henrik von Wright, hörde även till de akademiska pionjärerna i denna fråga.

I Helsingfors universitet ordnas den 24.9 ett stort seminarium kring denna fråga. Bla. Tim Jackson och Serge Latouche medverkar. (http://www.degrowthfinland.fi/)