Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Puskurivyöhyke heikentäisi liikaa susien elinmahdollisuuksia

Puskurivyöhyke heikentäisi liikaa susien elinmahdollisuuksia

Luonto-Liitto 19.02.2008

Puskurivyöhyke heikentäisi liikaa susien elinmahdollisuuksia

Hanke vaikeuttaisi myös susien siirtymistä Skandinaviaan

Poronhoitoalueen eteläpuolelle suunnitellaan 150 kilometrin levyistä puskurivyöhykettä petovahinkojen vähentämiseksi. Susikanta pidettäisiin alueella selvästi nykyistä pienempänä. Valtiosihteeri Jouni Lind maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että asia otetaan esille EU-komissiossa kevään aikana (STT 16.2.).

Luonto-Liiton susiryhmä pitää ehdotusta huonona. Suomi on lainsäädännössään sitoutunut turvaamaan suotuisan suojelun tason kaikille suurpedoille. Kainuussa poronhoitoalueen tuntumassa elää huomattava osa Suomen susipopulaatiosta, ja alueella on laajahkoja erämaisia alueita. Puskurivyöhyke tarkoittaisi merkittävää vähennystä susikantaan.

Susia on tällä hetkellä maassamme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan 270-300. Maa- ja metsätalousministeriön tulkinnan mukaan susi olisi jo tällä hetkellä suotuisalla suojelun tasolla. Nykyinen susimäärämme on kuitenkin ekologisen tietämyksen perusteella pienin mahdollinen kanta, joka saattaisi turvata lajin esiintymisen tulevaisuudessa. Sen vuoksi Luonto-Liiton susiryhmän mielestä susikantaa merkittävästi heikentävät toimenpiteet eivät ole hyväksyttäviä.

- Suurpedot ovat arvokas osa Kainuun luontoa ja ne tarjoavat myös elinkeinoja paikallisille yrittäjille. Yksipuolisilla kannanotoilla ei saa vaarantaa matkailun kehittämistä ja tulevaisuutta, toteaa susiryhmän kuhmolainen puheenjohtaja Mervi Laaksonen.

Luonto-Liiton susiryhmä pitää keskeisenä ongelmana poronhoidon ja susikannan rinnakkainelossa sitä, että petovahinkojen korvausjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi. Tulevan riistavahinkolain uudistuksen tulisi puuttua ratkaisevalla tavalla järjestelmän puutteisiin. Mallia voisi etsiä maakotkan aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmästä, jossa korvaus perustuu paliskunnan alueella olevien kotkareviirien käyttöön ja poikastuottoon. Suurpetojen aiheuttamat vahingot on nykyään todennettava korvauksen saamiseksi.

Susiryhmä muistuttaa, että puskurivyöhyke myös vaikeuttaisi entisestään suomalaisten susien siirtymistä Ruotsiin. Skandinavian susikanta on pieni ja kärsii sisäsiittoisuudesta. Ruotsin ja Norjan susikannan elpymisessä keskeistä on nuorten vaeltavien susien siirtyminen Ruotsiin poronhoitoalueen kautta. Susiryhmä vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä toimenpiteitä Skandinavian susikannan turvaamiseksi.

Lisätiedot:

Mervi Laaksonen, susiryhmän puheenjohtaja,
050 3368400
Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö,
040 5607303
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma