Kysymyksiä Talvivaarasta

Sotkamon suuren kaivoksen jätealtaan vuodon mittasuhteiden ymmärtäminen on verrattavissa palapelin kokoamiseen. Ensiksikin; emme tiedä vuotaneen nesteen määrää - vaikka se olisi helposti laskettavissa.

Tiedämme toki vuotaneen kipsisakka-altaan tilavuuden. Jos meille vielä kerrottaisiin altaan korotuksen suuruus ja se vesitilavuus, joka jätealtaan korotuksen jälkeen nousi altaan eri lohkoja jakaneiden väliseinien ylitse, voitaisiin laskea nesteen määrä. Arvioin karanneen saasteen määräksi siinä 2 000 000 kuutiota.

Toiseksi; viime viikkoon asti emme tienneet kovin tarkasti myöskään vuotaneen nesteen pitoisuuksia. Tietojemme mukaan kipsisakka-altaan vuodosta oli otettu ainoastaan kolme näytettä, kaksi Greenpeace-järjestön ja yksi vapaan kansalaisen toimesta. Kyseiset näytteet otettiin Lahnasjärventien alittavan rummun vedestä. Näytteiden tulokset on julkistettu eri medioissa. Äskettäin sain yllättäen käyttööni Kainuun ELY-keskuksen tuoreet mittaustulokset kipsisakka-altaasta. Tulokset vahvistavat Lahnasjärventien rummun alta otetuista näytteistä mitatut uraanin ja raskasmetallien pitoisuudet. Kainuun ELY-keskus ei ole julkistanut näistä näytteistä mittaustuloksia. (Näytteiden analyysit ovat julkista tietoa.)  

Vuodon mittaluokka alkaa hahmottua. Jos olettamukseni vuodon suuruudesta pitää paikkansa, luontoon ja ’varoaltaisiin’ kaivospiirin suokentille on päässyt 12 tonnia uraania, 80 tonnia nikkeliä, ehkä 20 tonnia sinkkiä, 100 000 tonnia sulfaattia, 4 000 tonnia alumiinia jne.

Määrät ovat järkyttäviä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin kaupunki päästää Itämereen jätevesien puhdistusjärjestelmiensä kautta vuosittain 900 kiloa nikkeliä. Vaikka laskisimme esittämistäni päästöluvuista 30 % pois, olisi Talvivaaran kaivosyhtiö hurauttanut kerralla Vuokseen, Oulujoen vesistöön, ’pintavalutuskentille’ ja suopohjaisiin varoaltaisiin jopa 50-80 vuoden Talvivaaran luvanvaraisen toiminnan päästöt, eräiden aineiden osalta enemmänkin. Ainoastaan Säteilyturvakeskus on mitannut varoaltaiden saastepitoisuuksia. Liekö Kainuun ELY-keskus käynyt siellä?

Tuskinpa kukaan olisi mittaillut Ylä-Lumijärven itäpuolen pintavalutuskenttien uraani- ja metallipitoisuuksiakaan, ellei nuori Voima-lehden toimittaja olisi ’sattunut astumaan’ metallimönjään. Kun Kainuun luonnonsuojelupiiri teki ilmoituksen pintavalutuskenttien metallimudasta Pohjois-Suomen Aluehallintovirastoon ja Suomen Säteilyturvakeskukseen, viranomaisvalvonta sai vauhtia. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää - jo tulevien kunnostustöiden vuoksi - tutkia, kuinka paljon uraania ja luonnolle haitallisia raskasmetallikertymiä on turvapatojen ulkopuolisilla ’pintavalutuskentillä’, paljonko Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärvenpohjamudissa, turve- ja metsäpohjaisissa ’varoaltaissa’ ja vapaasti virtaavassa vedessä.

Talvivaaran kaivosyhtiö laskee edelleen hyvin erikoisen poikkeusluvan turvin avolouhokseen säilöttyä saastevettä Kuusilammen kautta Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppi–järveen. Vesi kuulemma täyttää kaivoksen ympäristöluvan ehdot. ELY-keskus on kuitenkin kauhonut vesitutkimuksia varten vain Kuusilammen pintavesiä.

Talvivaara Sotkamo on nyt velvoitettu ELY-keskuksen toimesta tekemään p e r u s t e e l l i s e m p i a vedenlaatuun liittyviä tutkimuksia Kuusilammessa, mutta tuloksia ei ole annettu julkisuuteen.

Ihmettelen lehdistöä. Miksi media tyytyy näihin tietoihin?


Antti Lankinen 13.12.2012
Kainuun luonnonsuojelupiiri, kaivosvastaava