Veli Saaren esitelmä (vapaasti referoituna - Jari Penttinen)

Soiden ekologiaa

Mikä suo on?

Suo on korkean pohjaveden aiheuttama ekosysteemi jossa kasvimassaa kerrostuu turpeeksi. Suomi on otollinen maa souden synnylle. Meillä on tasainen korkokuva ja sataa enemmän kuin haihtuu. Turvetta kerrostuu luonnontilaiseen suohon keskimäärin 0.5 mm/v. Ekologisesti suo lakkaa olemasta kun vesiolosuhteet muuttuvat (ojitus) eli ojikko ei ole suota. Paljonko Suomessa on suota? Kokonaismäärää on vaikea arvioida mutta luonnontilaisen suon määrä laskee kokoajan.

Suon hiilitase

Luonnontilainen suo toimii hiilen varastoijana vaikka metaanin osuus huomioidaan. Lisäksi valtaosa soista ei tuota metaania vaan metaania käyttävät bakteerit käyttävät metaanin hyväkseen. Tilanne muuttuu ratkaisevasti ojituksessa ja turvetuotannossa. Metaani ja CO2 päästöt moninkertaistuvat näillä alueilla. Energiavarastoina soiden merkitys on vähäinen jos tarkastellaan koko maapallon tilannetta. Soilla olisi merkitystä hiilenvarastoina.

Soiden ojittaminen

Soiden ojittaminen jatkuu kunnostusojituksien kautta ja jossain määrin myös uudisojituksina. Ojituksen vaikutus jatkuu pitkään varsinkin turpeenkaivuualueilla. Turpeenkaivuualueiden vaikutus voi olla paikallisesti hyvinkin merkittävä esimerkiksi Saarijärven reitin latvavesien alueella. 

Soiden suojelu

Soiden suojelutoimet painottuvat Suomessa pohjoiseen, samatilanne toistuu myös Keski-Suomessa. Tietyt suotyypit ovat suojelussa aliedustettuna esimerkiksi letot ja korvet. EU:n luonnonmonimuotoisuus direktiivi määrittää monimuotoisuuden säilyttämistä. Direktiivissä määritellyille lajielle on turvattava riittävä suojeluntaso. Lajiston lisäksi luontotyyppidirektiivi suojelee tiettyjä suotyyppejä kuten keidassuot. Keski-Suomi on keidas- ja aapasoiden vaihettumisvyöhykettä ja meikäläisillä soilla esiintyy molempia piirteitä. Ojittaminen vaikuttaa voimakkaammin aapasoihin joska se katkaisee veden virtaamisen suon keskiosiin. 

Soiden ekologinen merkitys

Luonnontilainen suo on eliöstön turvapaikka sekä hiili- ja vesivarasto. Soiden ojittaminen muuttaa suon vesitaloutta, jolloin esimerkiksi liukoinen humus pääsee liikkeelle. Ravinnetaseeseen soiden ojittamisella ei ole niin suurta vaikutusta. Merkittäviä suotyyppejä ovat mm. tervaleppäkorvet, saniaiskorpi, lehtokorpi, metsäkortekorpi, lähdesuot, pienvesien ympäristöt sekä letot. Mistä tunnistaa leton? Järviruoko, kataja ja siniheinä paljastavat lettosuot melko helposti. Mitkä suokasvit ovat rauhoitettuja? Kaitakämmekkä ja punakämmekkä, suovalkku, vaalea sara (Suomen vastuulaji). Miten rauhotetut lajit on huomioitu lupahakemuksissa? Inventoinneissa on merkittäviä puutteita. Luontoarvojen merkitys lupaproseseissa on heikko.

Paikallisia esimerkkejä 

Mätässuo (Saarijärvi/Pylkömäki)

Suoniemensuo (Karstula)

Suljetunneva (Saarijärvi)

Metso-ohjelma - Pirita Soini (vapaasti referoiden Jari Penttinen)

Mikä metso-ohjelma on?

Tavoitteena on turvata Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen vapaaehtoisesten suojelutoimien kautta. Metso-ohjelmassa pyritään myös luonnontilaisten metsien hyötykäytön lisäämiseen esimerkiksi lisäämällä luontomatkailua. Yksityiselle metsänomistajalle ohjelma tarjoaa mahdollisuuden suojella omaa metsää ja myös tienata suojelulla. Suojeluun Keski-Suomesta halutaan eniten metsäisiä soita (korvet ja letot), runsas lahopuisia kangasmetsiä, pienvesistöjen lähialueet sekä kaikki lehdot.

Miten suojelu voi toteutua?

- Vaihtomaa. Kohde vaihdetaan käypään muuhun alueeseen

- Luonnonhoito, esim. lehdot, perinnebiotoopit tai pienvesistöt

- Pysyvä suojelu - yksityinen suojelualue, myynti tai vaihto

- Määräaikainen suojelu - mielletään eräänlaisena "harkinta-aikana"

 Ennenkaikkea suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen!

Millaisia korvauksia suojelusta saa?

Pysyvässä suojelussa korvataan taloudelliset menetykset. Korvaus perustuu puuston arvoon. Esim. päättöhakkuualue jolla on riittävät suojeluarvot niin korvaus on hakkuuta vastaava mutta verovapaa. Käytännössä korvaus on kuitenkin suurinpiirtein puunmyyntiä vastaava. Korvauksessa määritellään puuston arvo pitemmän ajanjakson perusteella - markkinahinnat eivät vaikuta niin paljon. Määräaikaisissa sopimuksissa korvauksen määräytyminen on monimutkaisempaa mutta periaatteena on kuitenkin korvata todelliset tappiot. 

Mistä saat tietoa?

mm. www.metsonpolku.fi, metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys tai luonnonsuojelupiiri

Miten toimitaan?

Suora yhteydenotto metsäkeskukseen, metsänhoitoyhdistykseen, ely-keskukseen tai luonnonsuojeluyhdistykseen  jonka jälkeen maastokäynnillä tarkastetaan onko alueella riittävästi luonnonsuojelullisia arvoja. Jos ehdot täyttyvät niin kohteesta laaditaan sopimus joka sitten menee jatkokäsittelyyn. Prosessiin menee noin vuosi ellei asioiden käsittely ole kovin ruuhkaantunut. Pysyvässä suojelussa ehdoista voidaan pitkälti sopia mutta luonnonhoitokohteissa ei juurikaan.