Vetoomus Saarijärven reitin puolesta
Saarijärven reittivesistön tila on huonontunut merkittävästi parin
vuosikymmenen aikana, erityisesti viimevuosina. Rantojen asukkaat, kesävieraat
ja vapaa-ajankalastajat ovat huomanneet vesistön pilaantumisen lisääntyvänä
sinileväkukintona, rantojen umpeenkasvuna ja pyydysten limoittumisena. Uiminen
on tullut lähes mahdottomaksi, uinnin jälkeen on peseydyttävä puhtaalla
vedellä.
Me allekirjoittaneet, yli 3400 Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven asukasta,
kesävierasta tai vierailijaa vaadimme, että Saarijärven reittivesistön tilaa
ryhdytään välittömästi parantamaan.
Vesistön tilan huononeminen johtuu pääosin hajakuormituksesta: suo-ojituksista,
turvetuotannosta sekä maa- ja metsätaloudesta. Valtion rooli rahoittajana ja
toimijana kaikissa vesistöä kuormittavissa toimissa on merkittävä. Sen vuoksi
valtiovallan pitää ottaa myös vastuu asioiden korjaamisesta.
Ympäristöministeriön on osoitettava määrärahoja vesistöalueen tutkimiseen,
jotta ongelman syyt ja seuraukset voidaan tarkasti selvittää. Tutkimusten
antamien tulosten ja suositusten perusteella on osoitettava varoja vesistön
kunnostamiseen. Heikko taloudellinen tilanne ei voi olla syy
vesiensuojelutoimien lykkäämiseen. Kunnostustyöt toimivat myös paikallisen talouden
elvyttäjänä.
Vesistön kuntoa parantavina toimenpiteinä esitämme seuraavaa:
1. Keski-Suomen ympäristökeskukselle pitää osoittaa varoja ja ohjeita nykyistä
tehokkaamman valvonnan hoitamiseen.
2. Ympäristölupaviranomaisia on ohjeistettava jätevesien käsittelyvaatimusten
tiukentamisessa. Esimerkiksi turpeenkaivuussa tulee siirtyä kemialliseen
jätevedenkäsittelyyn.
3. Turpeenkaivuun tukeminen syöttötariffihinnoittelulla on lopetettava, koska
turpeen polttaminen on Suomen ilmastotavoitteiden vastaista.
4. Suoluonnon
monimuotoisuus on vakavasti vaarassa. Uudet turpeen kaivualueet sijaitsevat
pääosin luonnontilaisilla tai luonnontilaisen kaltaisilla soilla. Näiden
suoalueiden tuhoaminen on estettävä.
5. Soiden ennallistamiseen on osoitettava lisää varoja.
6. Suo- ja metsäojitukset on saatava ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin.
Ojitusalueita koskeviin ohjeisiin ja säännöksiin on lisättävä vaatimus
valtaojien veden suodattamisesta suodatuspadoin tai pintavalutuskenttien
avulla.
7. Maatalouden ei-tuotannollisten tukien tasoa pitää korottaa
vesiensuojelutoimien osalta.
8. Lietelannan syyslevityksen sääntöjä on muutettava siten,
että levittäminen sallitaan vain kasvukautena.
Saarijärvellä 23.3.2009
Teksti oli saatekirjeenä ympäristöministeri Paula Lehtomäelle toimitetussa kansalaisadressissa. Adressia luovuttamassa olivat: Merja Mäkinen, Jari Penttinen ja Kalle Laitinen
Kuva: Kalmarinjärvi, Kalle Laitinen, 2006
Saarijärven reittivesistö kattaa Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven kuntien alueen läheskokonaisuudessaan. Kaikilla näiden kuntien asukkailla on läheinen suhde alueen järviin. He asuvat järvien lähellä, kalastavat niissä ja viettävät vapaa-aikaa niillä tai muutenvaan joskus ihailevat järvimaisemaa.
Reittivesitön kunto on heikko. Varsinkin Pääjärvi, Kalmarin selkä ja Saarijärvi kärsivät liiallisesta ravinne- ja kiintoaineskuormasta. Tämä näkyy leväkukintoina, veden värin muutoksina ja pohja-alueiden hapettomuutena. Vesistöalueen kunnostaminen vaatii hajakuormituksen vähentämistä. Pahimmat kuormittajat alueella ovat metsäojitukset, maanviljely ja turpeenkaivaminen. Päästöjen vähentäminen onnistuu rakentamalla suodatuskenttiä, leventämällä peltojen suojaalueita sekä vähentämällä lietelannan syksylevitystä. Turpeenkaivulupia alueelle ei tulisi myöntää enää lisää sekä vanhoille alueille tulisi rakentaa kunnolliset valuvesien käsittelyjärjestelmät.