Saarijärven reittivesistön tila on huonontunut merkittävästi parin vuosikymmenen aikana, erityisesti viimevuosina. Rantojen asukkaat, kesävieraat ja vapaa-ajankalastajat ovat huomanneet vesistön pilaantumisen lisääntyvänä sinileväkukintona, rantojen umpeenkasvuna ja pyydysten limoittumisena. Uiminen on tullut lähes mahdottomaksi, uinnin jälkeen on peseydyttävä puhtaalla vedellä.

Me allekirjoittaneet, yli 3400 Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven asukasta, kesävierasta tai vierailijaa vaadimme, että Saarijärven reittivesistön tilaa ryhdytään välittömästi parantamaan.

Vesistön tilan huononeminen johtuu pääosin hajakuormituksesta: suo-ojituksista, turvetuotannosta sekä maa- ja metsätaloudesta. Valtion rooli rahoittajana ja toimijana kaikissa vesistöä kuormittavissa toimissa on merkittävä. Sen vuoksi valtiovallan pitää ottaa myös vastuu asioiden korjaamisesta.

Ympäristöministeriön on osoitettava määrärahoja vesistöalueen tutkimiseen, jotta ongelman syyt ja seuraukset voidaan tarkasti selvittää. Tutkimusten antamien tulosten ja suositusten perusteella on osoitettava varoja vesistön kunnostamiseen. Heikko taloudellinen tilanne ei voi olla syy vesiensuojelutoimien lykkäämiseen. Kunnostustyöt toimivat myös paikallisen talouden elvyttäjänä.

Vesistön kuntoa parantavina toimenpiteinä esitämme seuraavaa:

1. Keski-Suomen ympäristökeskukselle pitää osoittaa varoja ja ohjeita nykyistä tehokkaamman valvonnan hoitamiseen.

2. Ympäristölupaviranomaisia on ohjeistettava jätevesien käsittelyvaatimusten tiukentamisessa. Esimerkiksi turpeenkaivuussa tulee siirtyä kemialliseen jätevedenkäsittelyyn.

3. Turpeenkaivuun tukeminen syöttötariffihinnoittelulla on lopetettava, koska turpeen polttaminen on Suomen ilmastotavoitteiden vastaista.

4. Suoluonnon monimuotoisuus on vakavasti vaarassa. Uudet turpeen kaivualueet sijaitsevat pääosin luonnontilaisilla tai luonnontilaisen kaltaisilla soilla. Näiden suoalueiden tuhoaminen on estettävä.

5. Soiden ennallistamiseen on osoitettava lisää varoja.

6. Suo- ja metsäojitukset on saatava ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin. Ojitusalueita koskeviin ohjeisiin ja säännöksiin on lisättävä vaatimus valtaojien veden suodattamisesta suodatuspadoin tai pintavalutuskenttien avulla.

7. Maatalouden ei-tuotannollisten tukien tasoa pitää korottaa vesiensuojelutoimien osalta.

8. Lietelannan syyslevityksen sääntöjä on muutettava siten, että levittäminen sallitaan vain kasvukautena.

Saarijärvellä 23.3.2009

Teksti oli saatekirjeenä ympäristöministeri Paula Lehtomäelle toimitetussa kansalaisadressissa. Adressia luovuttamassa olivat: Merja Mäkinen, Jari Penttinen ja Kalle Laitinen

                                            Kuva: Kalmarinjärvi, Kalle Laitinen, 2006

Saarijärven reittivesistö kattaa Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven kuntien alueen läheskokonaisuudessaan. Kaikilla näiden kuntien asukkailla on läheinen suhde alueen järviin. He asuvat järvien lähellä, kalastavat niissä ja viettävät vapaa-aikaa niillä tai muutenvaan joskus ihailevat järvimaisemaa.

Reittivesitön kunto on heikko. Varsinkin Pääjärvi, Kalmarin selkä ja Saarijärvi kärsivät liiallisesta ravinne- ja kiintoaineskuormasta. Tämä näkyy leväkukintoina, veden värin muutoksina ja pohja-alueiden hapettomuutena. Vesistöalueen kunnostaminen vaatii hajakuormituksen vähentämistä. Pahimmat kuormittajat alueella ovat metsäojitukset, maanviljely ja turpeenkaivaminen. Päästöjen vähentäminen onnistuu rakentamalla suodatuskenttiä, leventämällä peltojen suojaalueita sekä vähentämällä lietelannan syksylevitystä. Turpeenkaivulupia alueelle ei tulisi myöntää enää lisää sekä vanhoille alueille tulisi rakentaa kunnolliset valuvesien käsittelyjärjestelmät.