Uutta ympäristötietoa!

Keski-Suomen ympäristöntila 2008

Keski-Suomen ympäristökeskus

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=95265&lan=fi

Jari Penttisen tekemä tiivistelmä tuloksista. Taulukoita ei valitettavasti voinut siirtää tänne näkyviin. Mutta ne löytyvät linkin avulla.

Keski-Suomen viljelty peltopinta-ala oli vuonna 2005 yhteensä 81175 ha.

Pinta-alaa kohden päästöt ovat yli kaksinkertaiset verrattuna turvetuotantoon. Kiintoaines valumia ei tuloksissa ole huomioitu (oma huomio).

Metsätalouden ravinnepäästöt vesistöihin on arvioitu 15,48 t/a fosforia ja 250,39 t/a. Kiintoainespäästöjä ei ole arvioitu. Metsämaan pinta-alaksi on saatu 13610 km².

Jos päästöjä verrataan turvetuotantoon niin pinta-alaa kohden turvetuotannon päästöt ovat merkittävästi suuremmat (oma huom.).

Vuonna 2005 Keski-Suomessa oli turvetuotantoalueita 6815 ha suota, josta varsinaisessa turvetuotannossa 5554,5 ha. Tästä pinta-alasta Vapo:n alueita oli 74 % (3982,7 ha). Turvetuotannon päästöt vesistöihin olivat vuonna 2005: fosfori 1,95 t, typpeä 55,47 t ja kiintoainesta 330,91 t vuodessa. (Keski-Suomen ympäristöntila, 2008) Energian tuotannosta (fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta) turpeen osuus on 27 % (teollisuuden osalta), yhdyskuntaenergian (sähkö- ja lämpö) osalta turpeen osuutta ei ole eritelty. Todetaan vain että turpeen osuus on korkea.

Keski-Suomen alueen kalakasvatuksen fosforipäästöt vesistöihin olivat 2,94 t/a ja typpipäästöt 24,34 t/a (2005).

Keski-Suomen päästöissä ilmaan huomio kiinnittyy siihen että teollisuus, yhdyskunnat ja liikenne muodostavat selkeästi kolme suurinta päästölähdettä. Tässä näkyy teollisuudenrakenne (paljon raskasta teollisuutta, sijainti harvaan asutulla alueella ja pohjoinen sijainti) (oma huomio).

Taulukon 39 tulkinnassa olisi ollut hyödyllistä myös verrata päästöjä pinta-alaan. Vaikutusten arvioinnissa tällä vertailulla ei ole merkitystä mutta esimerkiksi turvetuotannon lisääntyminen muuttaa myös sen päästöjä. Toisaalta teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjä ei voi verrata tällä tavalla. Omana johtopäätöksenä on selkeästi se että vesistöihin vaikuttajien järjestys on maatalous, yhdyskunnat, metsätalous ja turvetuotanto sekä kalankasvatus. (oma huomio)

Keskinäiset suhteet vaihtelevat eripuolilla Keski-Suomea. Kuten kartasta voi havaita. Jos tarkastellaan Saarijärven reitin osalta ravinnepäästöjä huomaa varsin helposti että päästöjen painopiste on vesistön pohjoisosassa. Jos tarkastellaan maankäyttömuotoja ko.aluella huomataan, että turvetuotannon ja metsätalouden merkitys nousee merkittävästi suuremmaksi tällä alueella kuin koko Keski-Suomessa. (oma huomio)

Sisävesiä rehevöittävästä fosforipäästöistä yli puolet (58%) aiheutuu maataloudesta. Noin viidennes (21%) kuormituksesta aiheutuu yhdyskuntien toiminnasta. Metsätalous ja teollisuus aiheuttavat molemmat noin 9% maakunnan vesistöihin päätyvästä fosforikuormasta. Turvetuotannon ja kalankasvatuksen osuus päästöistä on vähäinen.

Johtopäätös on mielestäni liian yleistävä. Paikallisesti myös turvetuotanto ja kalankasvatus voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Pinta-alaa kohden molemmissa päästöt ovat kuitenkin merkittäviä ja jos tuotantoalat kasvavat niin haitat kasvavat merkittävästi. (oma huomio)

Tarkasteltaessa eri toimintojen kokonaisvaikutusta ympäristöön. Teollisuuden merkitys nousee esille. Ympäristön monimuotoisuuden vähenemisen osuus on mielestäni yllättävän vähäinen. Myös koko ympäristöanalyysistä monimuotoisuuden muutokset olisi voinut olla tarkemmin tarkasteltuina. (oma huomio)