Kauhavan suot

Kauhavan Huhmarneva suojeluun

Luonnonperintösäätiö osti syyskuussa 2020 Vapolta Kauhavan Huhmarnevan keskellä olevan 69.5 ha:n suon suojeluun. Ostettuun palstaan kuului myös hieno vanhan metsän saareke ja varttunutta itälaidan metsää n. 3 ha. Kauppaa rahoitti pääasiassa Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin keräämät Pohjanmaan suokampanjan varat. Suokampanjaa ja Huhmarnevan ostoa ovat tukeneet merkittävillä lahjoituksilla Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen suojelurahasto sekä Kauhavan Luontoyhdistys Valokki ja Järviseudun Ympäristöyhdistys Kotikontu. Huhmarnevasta on perustettu luonnonsuojelualue.

Huhmarneva-Ympyriäisneva sijaitsee Kanta-Kauhavan kaakkoisosassa Nokuan kylässä. Puoli vuosisataa sitten tehdyissä Pohjanmaan suolinnuston laskennoissa Huhmarneva luokiteltiin pääosin aapasuoksi (Korpimäki & Rajala 1985).

Autio ym. (2013) tekivät tarkemmat suokasvillisuuskartoitukset ja luokittelivat Huhmarneva-Ympyriäisnevan suoekosysteemin aapakeidassuoksi. Huhmarnevalla on ”viettokeitaan (50 %), välipintaisen keskiboreaalisen aapasuon (40 %) ja paikallisen suoyhdistymän (10 %) piirteitä” (Autio ym. 2013). Ympyriäisneva sijaitsee Huhmarnevan länsipuolella ja sen erottaa Huhmarnevasta vain kapea metsäkannas.

Huhmarneva on länsi- ja keskiosistaan ojittamaton: hydrologinen yhteys suolle hyvin säilynyt koska suo viettää lännestä itään. Autio ym. (2013) luokittelivat Huhmarnevan luonnontilaluokkaan 2 ja Ympyriäisnevan luonnontilaluokkaan 5, koska se on täysin ojittamaton. Molempien soiden yhteispinta-ala on ojitetut osat mukaan lukien n. 360 ha. Ojittamaton ala on n. 110 ha, mikä on n. 30 % suosysteemin alasta. Tästä ojittamattomasta suoalasta pääosa on nyt suojeltu Luonnonperintösäätiön toimesta.

Runsaimmat luontotyypit ovat rahkaräme, keidasräme ja rimpineva. Huhmarneva-Ympyriäisnevalla havaittiin viidenneksi eniten luontotyyppejä koko E-P:n suoselvityksen kohdejoukossa (Autio ym. 2013). Kytkeytyneisyys lähialueen ojittamattomiin soihin on hyvä, koska muutama kilometri Huhmarnevasta itään sijaitsee Lappajärven Vanhaneva ja koilliseen Lappajärven Peuraneva. Viime vuosina tämä kolmen suurehkon suon kokonaisuus ja niiden ympäristöt (mm. Vuorijärvenkallion jäkäläalueet) ovat tulleet hyvin tärkeäksi metsäpeurojen talvehtimisalueeksi. Alueella on havaittu parhaimmillaan lähes sadan metsäpeuran tokka, joka em. alueiden lisäksi ruokailee mm. Nokuan kylän pelloilla.

Huhmarnevan linnusto laskettiin ensimmäisen kerran 24.6.1976. Runsaimmat lintulajit olivat niittykirvinen (peräti 22 paria) ja kiuru (6 paria). Kaikkiaan suolla havaittiin 13 lintulajia ja pesivän linnuston tiheys oli 50.5 paria neliökilometrillä (Korpimäki & Rajala 1985).

Kauhavalainen lintuharrastaja Pekka Rajala on retkeillyt Huhmarneva-Ympyriäisnevalla aktiivisesti vuodesta 1985 lähtien. Siksi alueen linnusto tunnetaan erittäin hyvin. Soilla pesii ja/tai oleskelee ympäri vuoden useita harvalukuisia ja uhanalaisia lintuja. Kalasääski on pesinyt suolla jo n. 30 vuotta ja tuottanut vuosittain hyvin poikasia. Pohjansirkku, riekko, isolepinkäinen, kuukkeli, pikkukuovi ja kapustarinta edustavat taantuvaa pohjoista lajistoa. Muita uhanalaisia tai harvalukuisia lajeja ovat mm. suopöllö, varpuspöllö, mehiläishaukka, hiirihaukka, liro, keltavästäräkki, isokuovi ja niittykirvinen. Alueella on myös vakituinen teeren soidin ja parhaimmillaan useita kymmeniä teeriä ruokailee suolla ja sen ympäristössä syksyllä ja talvella.

Huhmarneva-Ympyräisneva on Kauhavanjoen valuma-alueen viimeinen luonnontilainen suo, jonka merkitys tulvavesien pidättäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Ilmastomuutoksen seurauksena kevät-, kesä- ja syystulvat ovat lisääntyneet myös Kauhavanjoen keski- ja alaosalla, joka on laajasti asuttu sisältäen mm. Kauhavan Ylikylän, keskustataajaman ja Alakylän tiheään asutut jokivarsialueet. Siten luonnontilaisen Huhmarneva-Ympyräisnevan merkitys tulvien estämisessä on laajasti ojitetulla Kauhavanjoen valuma-alueella keskeinen.

Huhmarnevalta valuvat vedet laskevat Nokuanjärven kautta Lapuan Kauhajärveen, jossa on tehty merkittäviä ja kalliita hoitotoimenpiteitä veden laadun parantamiseksi. Siten Huhmarnevan suojelu edesauttaa myös Kauhajärven veden laadun parantamista. Lapuan Kauhajärvestä Huhmarnevan vedet valuvat Kauhavanjokeen. Kauhavanjoen valuma-alueella on nykyisin 1000 ha käynnissä olevia turvetuotantoalueita ja Kauhavanjoen tila on ollut pitkään vain välttävä. Kauhavanjoki on Lapuanjoen sivuharaa, ja koko vesistöalueen tilaa yritetään parantaa. Siten Huhmarnevan luonnontilan säilyttämien tulee vähentämään huonossa kunnossa olevan vesistöalueen kuormitusta ja siten osaltaan parantamaan koko Lapuanjoen vesistöalueen tilaa.

Viitteet

Autio, O., Toivonen, T. & Valpola, S. 2013: Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke. Loppuraportti.
Etelä-Pohjanmaan Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. 189 s.

Korpimäki, E. & Rajala, E. 1985: Aapasoiden pesimälinnustosta Pohjanmaan aapasuoalueen
lounaisosassa 1970 luvulla. Suomenselän Linnut 20: 3, 92-101.