Jämsänseudun Luonnonystävien talkoilla hoidettava niittokohde sijaitsee
Koulutien ja Tiilikantien risteyksessä Jämsänkosken taajamassa
UPM-Kymmene Oyj:n tehtaan läheisyydessä.

Paikallisen valveutuneen henkilön taholta lähti kohteen kasvillisuuden selvitys liikkeelle.
Keski-Suomen ELY-keskuksesta paikalla käytiin kesällä 2009. Alueella kasvaa arvokkaita kasvilajeja:
mm. keltamaite, mäkikuisma ja ketokaunokki (M = maakunnallisesti uhanalaisia lajeja),
ketoneilikka (NT =silmälläpidettävä laji), ketokarvaskallioinen, ahdekaunokki, harakankello,
syysmaitiainen, nurmikohokki ja kissankello.

Lajiston uhkana on ennen kaikkea lupiinin levittäytyminen. Komealupiini eli lupiini
on todettu haitalliseksi vieraslajiksi, joka syrjäyttää kilpailussa heikommin
pärjäävät keto- ja niittylajit. Torjuntakeinona on säännöllinen niitto ja kukintojen
katkaiseminen ennen siementen kypsymistä. Paras keino lupiinin leviämisen
torjumiseksi olisi lupiinin kaivaminen juurineen ylös maasta.
Lupiinia ja pujoa on kitketty ja niitetty talkoilla 2011, 2012 ja 2013.

Niittotalkoot 11.6.13

Sinnikkäästi niitimme ja keräsimme pois niittojätettä arvokkaimmalta
kasvillisuuden osalta tehtaan kupeesta.
Kiitokset talkoolaisille ahkeroinnista.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskusten koordinoima Vikuri-hanke
pyrkii tiedottamaan kansalaisia vieraslajien uhkasta luonnon monimuotoisuudelle.
Projektikoordinaattori Lise-Lotte Flemming ilmaisi toiveensa Yle Uutisille 10.7.13,
että kansalaiset ottaisivat itse vastuuta siitä, näkyykö tienvarsilla alkuperäisiä
luonnonkukkalajeja vai vierasperäisiä lupiineja ja jättipalsamia.
Katso uutinen 10.7.13 otsikolla Lupiinien hävittämiseen kaivataan asennemuutosta
seuraavasta osoitteesta:
yle.fi/uutiset/lupiinin_havittamiseen_kaivataan_asennemuutosta/6727755.

Seuraavista kuvista toivottavasti näkyy työn tarkoitus:

Niittämätön kohta.                                                      Ja sama kohta niitettynä ja talkoolaiset vielä työssä.

Vas. sama paikka kuin yllä 9.7.13, niiton jälki näkyy selkeästi.  Oik.kuvassa säilytettävää kasvillisuutta: alhaalla keltamaite,
oikealla korkeampana kasvina mahdollinen keltamatara ja kuvan keskellä ketokaunokki. Aluella kasvaa myös ahdekaunokkia.
Kuvat Minna Harju.

Niittytalkoot 6.6.12 osui sateiselle päivälle. Saimme niitettyä arvokkaimman
alueen ja kerättyä niittojätteen pois rehevöittämästä maaperää, jotta niittykasvit
pääsisivät paremmin valtaamaan elintilaa itselleen. Kättemme jälki näkyi
myöhemmin kesällä kukoistavana palasena niittyä. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna.
Kuva Minna Harju.

Ensimmäiset niittotalkoot "Kinulan niityllä" 16.6.2011 kauniina kesäiltana.