Syyskokous 15.11.12

Yhdistyksemme syyskokous pidettiin Kukkawalo Oy:n tiloissa ja saimme tutustua niin yritykseen kuin
Pöllölän rakennuksen historiaan ja nykypäivään. Lisäksi Esko Järvenpää kertoi Orivuoren vanhan
metsän ja luolastojen suojelemiseksi tehdystä pitkäaikaisesta työstä (10 vuotta), joka on tällä näkymin kantamassa
hyvää hedelmää ja pääsemässä METSO-ohjelman kautta suojeluun.

Hiljaisuuden retki to 1.11.12 klo 17.30 - 20.00

Teimme iltaretken hiljaiseen paikkaan pimenevässä illassa
Hopsun maisemiin. Rauhoituimme kiireen keskellä kuuntelemaan
hiljaisuutta ja samalla lähentymään oman sisimpämme rauhaa.
Oppaanamme ja rauhoittajanamme toimi Reijo Ahola.
Nuotio loimotti ja lämmitti, tuuli suhisi puissa. 
Rauhoituimme kukin hetkeksi vain olemaan paikallamme:
ei piippauksia kännyköistä, tietokoneista, ei autojen ääniä vain
me ja luonto ympärillämme. Myöhemmin nautimme retkieväämme
ja vaihdoimme ajatuksia, miten kukin kokee pimeän. Kenelle se on 
luonnollinen asia ja suojaava, mutta toisaalta jollekin se voi olla uhkaava, 
etenkin jos itse on valossa. Retki oli hyvä herättäjä hiljentymiseen
tulevan joulusesongin alla.

Koekalastus osoittaa: Hassinkosken luonnontaimenkanta on heikko

Sähkökoekalastus Arvajan reitin Hassinkoskessa 20.9.2012 osoitti, että luontainen taimenkanta on
heikko tai heikohko. Viime kevään poikasia saatiin koepyydykseen; siemen on tallella, joten ei olla
ihan katastrofin partaalla, sanoo ProAgria Häme/Hämeen kalatalouskeskuksen koekalastaja Janne Ruokolainen.

Osin poikasten vähyyteen vaikuttaa runsas vesi ja se, että lämpimän sään vuoksi poikaset kuoriutuivat
jo marraskuussa eli puoli vuotta tavanomaista aiemmin. Mutta ennen muuta emokaloja on liian vähän.
Emokalat eivät oikein pääse nousemaan Päijänteestä. Tukkeena on UPM:n Arvajan vedenottamon ohittava huono kalatie.
Sitä pitäisi korjata, kun vain löytyisi rahaa.

Arvajan reitin viimeinen koskikunnostus valmistui 2005 ja siitä lähtien luonnontaimenen tilaa on seurattu koekalastuksin.

Sähkökoekalastusta 20.9.12 vas. Hämeen kalatalouskeskuksen
toiminnanjohtaja Tomi Ranta ja oik. kalatalousneuvoja Janne
Ruokolainen.

Kalanpoikanen on saanut seurantamerkin selkäänsä.

Hassinkosken syksyistä kauneutta. Kuvat Arja Paakkanen.

Turve- ja vesistöpaneeli ke 5.9.12

Illan alustajana toimi Iiro Viinanen, joka sai Suomen Luonnonsuojeluliiton
Ympäristönavaus -palkinnon tänä kesänä. Palkinto on tarkoitettu yksittäisten,
mutta merkittävien ympäristötekojen huomioimiseen. Iiro Viinanen on 
toiminut aktiivisena patojen avaajana turvekeskustelussa puhtaiden vesien puolesta
ja eri yhteyksissä suorasanaisesti herättänyt keskustelua turvetuotannon vesistövaikutuksista.
Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut hänet myöskin vuoden 2012 vesistövaikuttajaksi. 
Lisäksi Iiro Viinanen tunnetaan Lahden Vesijärven puolesta toimijana ja puhujana.

Illan tarkoituksena oli kunnallisvaalien alla keskustella paikallisten vaikuttajien kanssa
turve- ja vesistöasioista. Hienosti olivat eri puolueet lähettäneet paikalle edustajansa ja
lisäksi Jämsän kaupungin ympäristöpäällikkö Piia Koski oli paikalla vastailemassa
asukkaiden kysymyksiin. Paneelin vetäjänä toimi Jämsän Seudun päätoimittaja Jukka Ignatius.

Paikalle saapui runsaasti kuulijoita ja keskusteluun osallistujia. 
Teitä kaikkia kiitämme aktiivisuudesta. 

Paneeli-illan kuulijoita ja keskustelijoita. Kuva Minna Harju.

Vuorissalo 19.8.12

Tutustuimme Vuorissalon saareen ja Jämsän pursiseuran tukikohtaan.
Nautimme Jämsän pursiseuran tukikohdassa eväämme ja halukkaat
nauttivat saunomis- ja uintimahdollisuudesta. Luonto oli puolellamme, sillä
saimme nauttia lämpimästä ja aurinkoisesta kelistä retkemme aikana.

1,5 h laivamatkan jälkeen Tuulikki III:lla olimme perillä ja nautimme 
rantakallioilla välipalan.



Vuorissalon luontoa.



Koivuluhta Jämsän Pursiseuran tukikohdan välittömässä läheisyydessä.

 

Näkemiin Vuorissalo ja kiitokset retkeläisille. Kuvat: Minna Harju.

Luonnonhoitotalkoot

Niittotalkoot pidimme 6.6.12 ja harvinaisille niittykasveille, kuten keltamaite,
mäkikuisma, ketokaunokki ja ketoneilikka teimme tilaa niittämällä ja osin kaivamalla
lupiineja ja muuta kasvustoa Jämsänkosken Kinulassa Tiilikantien ja Isännöitsijänsillan
kävelytien risteysalueella. Tiivis porukka sai arvokkaimman alueen niittettyä
ja kerättyä niittojätteen pois alueelta. Toki olisimme toivoneet saavamme isomman
alan hoidettua, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Sateen lomassa niitettiin, haravoitiin ja kuljetettiin niittojäte pois
rehevöittämästä maaperää, jotta niittykasvit pääsisivät paremmin
valtaamaan elintilaa itselleen. Kättemme jälki näkyy myöhemmin kesällä
kukoistavana palasena niittyä. Kuva: Minna Harju.

Harjuretki

Kotiseuturetki Holisevan harjulle tehtiin 31.5.12. Oppaamme Reijo Ahola kertoi
Holisevan olleen hyvin vilkas kylä aikanaan. Siellä on ollut mm. J.A. Römanin sekatavara-
kauppa, Osuuskauppa Seppo, limsa- ja tervatehdas, saha ja mylly. Kumpulan tanssilavalla
vietettiin perinteisiä tansseja ja kesäjuhlia: päivällä pelattiin kenttäpelejä, juostiin pussijuoksua,
heitettiin tikkaa ja illalla oli näytelmä ja muuta ohjelmaa ja lopuksi tanssit.

Näimme harjuluontoa ja miten sitä ihminen on vuosien varrella muuttanut ja muuttaa edelleen.
Holisevan harjumaasto kuuluu I lk:n pohjavesialueeseen ja säästyneet osat ovat
geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Mm. maakunnallisesti uhanalainen
kangasajuruohoa kasvaa harjumuodostumalla.

Holisevan harjulla kulkevaa polkua ovat oletettavasti jo muinaiset lappalaiset 
kulkeneet.

Polun jälkeen päädyimme hakatulle kohteelle, josta oli kannot nostettu.

Seuraavaksi tulimmekin soranottoalueelle, jonka reunalla tutustuimme 
tuhansia vuosia sitten muodostuneeseen muinaisrantaan.



Kiehtovat muinaisrannat -kyltti kertoo jään perääntymisestä Skandinavian alueelta
tuhansia vuosia sitten. Kuvassa aaltojen muovaamaa rantakivikkoa.
Kuvat: Minna Harju.

Loppuhuipennus retkelle tuli, kun retken vetäjä Reijo Ahola lausui meille
Vexi Salmen Maailma on kaunis

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja
mielen vapaus ja mielen vapaus.
On vapautta kuunnella metsän huminoita
kun aamuinen aurinko kultaa kallioita
ja elää elämäänsä 
ja elää elämäänsä.
On vapautta valvoa kesäisiä öitä
ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
ja elää elämäänsä 
ja elää elämäänsä.
On vapautta istua iltaa yksinänsä 
ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä
ja elää elämäänsä 
ja elää elämäänsä.
On vapautta vaistota viesti suuremmasta
ja olla kuin kaikuna aina jatkuvasta
ja elää elämäänsä
ja elää elämäänsä.
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja
mielen vapaus ja mielen vapaus.

Lähderetki

Tutustuimme kauniissa säässä kunnostettaviin lähteisiin, lähteiden kasvillisuuteen, 
niiden historiaan ja ennallistamismahdollisuuksiin sekä tihkupintoihin ja metsätyyppeihin 
Keski-Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitopäällikkö Seija Tiitinen-Salmelan opastuksella
24.5.12 Juokslahdella. 
Markku Salmela kertoili meille alueen linnustosta, esim. mustapääkerttu kuuluu metsän lajistoon.
Lämpimät kiitokset opastuksesta sekä tarjoiluista.

Retkeläiset kuulemassa Markku Salmelan kertomusta kohteella asustavista siivekkäistä. 
Peippo asusti läheisessä kuusessa ja hömötiainen pökkelössä.

Lähteen kunnostustakin harjoiteltiin.

Kunnostetun lähteen äärellä tutustuttiin lähteisyyttä osoittaviin kasveihin, kuten
lehväsammalet, purosuikerosammal, hiirenporras, suokeltto. Kasveistamme noin 150
on riippuvaisia lähteisyydestä. Lähteissä elävät myöskin erilaiset hyönteiset, joista 
retkellä kuulimme mm. lampisukeltajista. Lähderetken kuvat Minna Harju.

Kevätkokous pidettiin 29.3.12 Jämsänkosken kirjastossa Koivutie 4, Jämsänkoski.
Saara Peutere-Heikka esitteli Karppijärven kunnostusta.

Su 11.3. kävimme bongaamassa koskikaroja kimppakyydeillä Hassinkoskella  ja samalla näimme pyrstötiaisia.
Kiitokset oppaana toimineelle Jirka Lahtiselle.

Vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa:

Suomen luonnonsuojeluliiton teemana vesi, mikä näkyy myös oman yhdistyksemme toiminnassa.

TAMMIKUU:  Yhdessä kameraseuran kanssa järjestettävä valokuva-ilta. Teemana vesi.  
HELMIKUU: Kirjastoviikko: aihe oman alueen vesistöjen tila.
MAALISKUU: Kevätkokous. Esitelmä vesistöjen kunnostamisesta. Esimerkkinä Karppijärvi. Maailman vesipäivä 19.3.
Koskikarabongausretki Arvajan reitin koskille.
TOUKOKUU:  Lintubongaustapahtuma Tornien taisto
Kannustetaan kouluja osallistumaan kansainväliseen puidenistutuspäivään touko- tai syyskuussa. 
Lähderetki metsäkeskuksen luonnonhoitopäällikkö Seija Tiitinen-Salmelan johdolla.
KESÄKUU : Kinulan niityn niittytalkoot viikko ennen juhannusta.
19.6. Luonnonkukkapäivässä jälleen vesiaihe. Kohde on alustavan suunnitelman mukaan joko Lamminsuon puistoalue Jämsän keskustassa tai Hulkkionlahti. 
HEINÄKUU: Kannustetaan alueen väkeä osallistumaan Big Jump-tapahtumaan. Kyseessä on vesiensuojelutempaus, johon kuka tahansa voi osallistua vaikkapa omalta mökkilaituriltaan tai lähiuimarannaltaan.
ELOKUU: Vesikasvien tunnistamista, virtaveden ekologiaa ja järvitaimenkannan elvyttämistä esitellään retkiväelle Arvajan reitillä, mikäli saadaan opastus järjestymään.
- sulan maan aikana myös muita nopealla aikataululla koolle kutsuttavia lyhyitä esim. iltaretkiä lähialueen kohteisiin
SYYSKUU: syysretki vesiteemalla. Pyritään pääsemään veneretkelle Päijänteelle, esimerkiksi Vuorissaloon. 
LOKA-MARRASKUU: Syyskokous