Sijainti: Pääsivu / Haukiputaan luonnonsuojeluyhdistys / Kannanotot / Vesistöjen suojelemisesta

Vesistöjen suojelemisesta

Laadittu syyskokouksessa 30.10.2006

Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä vaatia jätevesien johtamista vähintään 1,5 km etäämmälle nykyisestä purkupaikasta avomerelle päin. Ympäristölupavirasto katsoo, että esitettyjen selvitysten perusteella myös aiemmissa päätöksissä edellytetty purkuputken jatkaminen on tarpeen Mustanniemenlahden vedenlaadun parantamiseksi, sillä päästörajojen tiukentuminen ei yksinään ole riittänyt eikä riitä parantamaan vedenlaatua. Ervastinrannan puhdistamolla on vuodesta 1998 lähtien käsitelty Haukiputaan pohjoisten taajamien jätevesien lisäksi myös Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien yhdyskuntajätevedet, jolloin jätevesien määrä on lisääntynyt oleellisesti.

Haukiputaan Leton ja Ervastinrannan puhdistamojen vesistötarkkailut on otettu mukaan Oulun seudun vesistö- ja kalataloustarkkailuun vuonna 2002. Vuoden 2005 tarkkailuraportin mukaan Ervastinrannan keskuspuhdistamon osuudet Haukiputaan edustan merialueen ainevirtaamasta olivat vuonna 2005: orgaaniset aineet 0,4 %, kokonaisfosforipitoisuus 0,7 % ja kokonaistyppipitoisuus 6 %. Kuitenkin merivirtauksilla on todettu olevan merkittävä vaikutus pitoisuuksiin ja ainetaseisiin paikallisella tasolla esimerkiksi Mustanniemenlahden pohjukassa. Ervastinrannan puhdistamoa voimakkaammat ainevirtaamat tulevat kuitenkin Kiiminkijoesta. Kiiminkijokeen tulevista ravinnevirtauksista 60 % on luonnonhuuhtoumaa ja seuraavaksi tulevat maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Mustanniemenlahden rannalla on kohtalaisen paljon loma-asutusta, joten vedenpuhdistamon lisäksi ravinnepitoisia ainevirtaamia on vuosikymmenien ajan tullut myös näistä monesti talviasuttaviksi muutetuista loma-asunnoista.

Syyskokouksessaan Haukiputaan Luonnonsuojeluyhdistys ry päätti jälleen muistuttaa kuntalaisia vesistöjen suojelun tärkeydestä. Mikäli kantaa huolta vesistöjen tilasta, ensimmäiseksi voisi tarkkailla omia kulutustottumuksiaan ja vaihtaa kaikki talouden käyttämät pesuaineet ympäristömerkittyihin (joutsenmerkki) pesuaineisiin ja noudattaa pesuaineen annosteluohjeita. Viemäriverkostoon ei myös tule kaataa mitään sinne kuulumatonta. Lisäksi maa- ja metsätaloudessa sekä esimerkiksi Virpiniemen golfkentällä tulisi noudattaa vähintään 15 metrin suojavyöhykettä rantaveteen. Ranta-asukkaiden kannattaa myös muistaa, että pajukko on leikattua ja lannoitettua nurmikkoa tehokkaampi ravinteiden sitoja. Samoin rantojen ruoppaaminen aiheuttaa ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen sekä voi lisätä ranta-alueen sortumis- ja syöpymisvaaraa. Jotta saavuttaisimme hyvän vesistöjen tilan niin nyt kuin tulevaisuudessa, kuntalaisten on myös varauduttava siihen, että vesistöjen suojelu myös maksaa. Uusi jätevesilaki on tervetullut keino estämään haja-asutuksen vesistökuormitusta. Lisäksi mahdollinen Ervastinrannan keskuspuhdistamon jäteveden purkuputken jatkaminen 1,5 kilometrillä tietää todennäköisesti korotuksia jätevesimaksuihin. Asiantuntijalausuntojen mukaan purkuputken ulostulopään rakentaminen Kiiminkijoen virtaamaan olisi paras vaihtoehto, joten tämänkin ratkaisun kustannusvaikutukset tulisi laskea. Joka tapauksessa purkuputkea tulee jatkaa, jotta suositun Inkoonnokan uimarannan ja Mustanniemenlahden virkistys- ja kalastuskäyttö voi jatkua.