Sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 26.10.2017

Mikko Tiirola oli huolissaan Luonnonsuojeluliiton metsiensuojelutavoitteista (KSML 18.10.). Hän antoi ymmärtää, että Luonnonsuojeluliiton pitäisi valita joko "itsekäs" metsien suojelu tai ilmaston suojelu, mutta ei molempia.

Tiirola ei kiistä metsätalouden kielteisiä ilmastovaikutuksia lähivuosikymmeninä. MTK:n metsätuloedunvalvojana hän kuitenkin antaa ymmärtää, että metsätalouden ei tarvitsisi osallistua ilmastotalkoisiin juuri nyt, koska metsiin on kertynyt luonnonhiiltä varastoon metsätalouden työllä.

Tämä työ on kuitenkin yhteiskunnan miljardeilla euroilla tukemaa, käytettynä mm. ympäristön kannalta ilmastovaikutustenkin vuoksi vahingollisiin ojituksiin. Kokonaisvahingot luonnon monimuotoisuudelle ovat mittaamattomat. Aikoinaan metsäinen maa on nykyään valtaosaltaan puupeltoinen.

Metsätalous hyötyy ilmaston muutoksesta, sillä puun kasvun kiihtymisestä jo kolmannes on Metsälehden (9.2017) mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa. Tiirola vähättelee suomalaisten osuutta ilmastopäästöistä, vaikka ne ovat huippuluokkaa henkeä kohti maailmassa. Tämä on seurausta suurkulutuksesta, joka on pitkälti seurausta tarvetehtailusta. Suomalaisten osalta erityispiirteitä turvemaiden luonnon ja ilmaston muuttamisessa ovat maailmanennätysluokkaan kurotettu ojittaminen ja turpeenpoltto.

Juuri nyt lukuisia uusia sellukattiloita puun pikakäyttöön puskeva puubisnes on luonnon-, vesien- ja ilmastonsuojelun kannalta kuin ylinopeutta liukkaalla tiellä ristiriitaristeysten läpi runnova rekka-auto. Se paitsi vaarantaa lähelle osuvat eliöt, myös aiheuttaa päästöjä ilmaan enemmän kuin kohtuullisesti eteneminen ja kielteiset vaikutukset oikeasti minimoiminen.

Esimerkiksi pelkästään Äänekosken sellutehdas aiheuttaa 'avohakkuuyksiköiksi' muutettuna pian lähes neliökilometrin laajuiset hakkuut vuorokaudessa. Sellutehdas lisää energiankulutusta Suomessa moninkertaisesti enemmän kuin tehtaan myyntiin tuottama energiamäärä on, ilman että energia merkittävästi korvaa fossiilisen energian käyttöä. Puumäärä riittäisi korvaamaan Helsingin kivihiilen kulutuksen, noin 7 TWh/v, jopa kaksinkertaisesti. Tällöin puun käyttö korvaisi aidosti fossiilisen hiilen käytön.

Luonnonsuojeluliitto jatkaa pitkäjänteistä ja johdonmukaista elämänsuojelutyötään eri toimintatasoillaan yhteisen edun hyväksi metsätalouden kouriessa yhä raskaammalla kädellä metsä- ja vesiluontoa sekä ilmastoa. Metsätalouden valtavirta ei ole kestävää ilman mittavia kompensaatiota aiheuttamistaan haitoista. Tarvitaan muun muassa monin verroin lisää metsiensuojelualueita maamme allekirjoittaman Nagoyan sopimuksen hengessä. Avohakkuiden sijaan tarvitaan jatkuvaa kasvatusta ja metsätalousmaan puuston iän voimakasta kasvattamista jo puuston ja metsämaan yhteenlasketun nettohiilitaseen heikentämisen vuoksi.

Juhani Paavola, toiminnanjohtaja

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi