Toimimme maakunnan luonnon monimuotoisuuden ja kestävän elämäntavan puolesta ja yhdistystemme ja liiton linkkinä.

Lähes 20 000 km2 laaja alueemme on pääasiassa Järvi-Suomea, rajautuen lännessä ja pohjoisessa Suomenselän metsäiseen ja soiseen vedenjakajaseutuun. Monipiirteinen luonto  Joutsasta Kinnulaan ja Kuhmoisista ja Haapamäeltä Pihtiputaalle 'Lievestuoreen Liisan' kotikulmilla on valtaosin, 14 000 km2 alalla taigametsämaata. Kymijoen vesistön yläosan järviä, jokia ja pienvesiä on alueellamme noin 3 200 km2. Pääosin metsiin rajoittuvaa, mutta yhä rakennetumpaa rantaviivaa on alueellamme yli 14 000 km. 

Vaikka maisema on enimmäkseen kohtalaisen tasaista, tarjoaa etenkin suurjärvi Päijänteen ympäristön vuorimaa jylhiäkin näkymiä. Keski-Suomen arvokkaat ekologiset vyöhykkeet ovatkin pääasiassa Päijänteen ja Suomenselän jopa kansainvälisesti merkittävillä ekologisilla suuralueilla.

Tule mukaan ja tue SLL:n paikallisyhdistyksen ja piirin toimintaa!      

Pyrimme luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen ja kääntämiseen myönteiseen suuntaan. Tavoitteenamme on, että ihmiset arvostavat hyvää elinympäristöä enemmän kuin pelkkää taloudellista vaurautta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on osa arvostettua, poliittisesti puolueetonta Suomen luonnonsuojeluliittoa (SLL). SLL on Suomen suurin luonnonsuojelujärjestö yli 30 000 jäsenellään. SLL täytti 75 vuotta vuonna 2013.

Toimintamme perustuu vapaaehtoiseen työhön ja yhteistyöhön muiden luonto- ja luonnonsuojeluyhdistysten kanssa. Tuemme ympäristön- ja luonnonsuojelukentän eri toimijoiden yhteistyötä. Piirillämme on vain yksi, osa-aikaiseksi palkattu työntekijä.

Piiri on jäsenmäärältään neljänneksi suurin Luonnonsuojeluliiton 15 piiristä. Piirissämme on yli 1 700 maksanutta jäsentä 10 paikallisyhdistyksessä.

Viime vuosisata oli ympäristömuutosten aikaa, eikä Keski-Suomi ollut poikkeus. Työn iloa ja huolta riittää myös tällä vuosituhannella.

Luonnonsuojelupiirimme tekee monimuotoista suojelutyötä.

Olemme esimerkiksi tehneet lukuisia suojeluesityksiä etenkin metsämailla, ehdotuksemme ja vaatimuksemme ovat koskeneet satoja yksittäisiä metsäkohteita. Vuonna 2012 METSO-suojeltiin piirimme toiminnan ja etenkin keuruulaisten metsiensuojelijoiden työn tuloksena suoraan 59 hehtaaria metsää. Aiemmin on Metsähallitus suojellut METSO-laajennoksilla metsää Keski-Suomesta yli 1 600 hehtaaria kohteissa, joista monet ovat olleet piirimme seuranta- ja suojeluesityskohteita.   METSO-suojelutoimintaa piirissämme.

Olemme selvittäneet viranomaisten ja yritysten toimia luonnonsuojeluun liittyen ja muistuttaneet ja valittaneet etenkin ojittamattomien soiden kaivuuhankkeista. Olemme muistuttaneet ja useimmiten valittaneet 42 uutta turpeenkaivuualaa koskevasta hankkeesta. Näistä 15 on pelastettu kokonaan turpeenkaivuulta ja lähes 12 km2, yli puolet alkuperäisestä kaivuuseen haetusta alasta, on jouduttu jättämään kaivamatta. Lähes kaikkiin muihinkin kohteisiimme on  tullut lupaprosessissa parannuksia (helmikuu 2016). Jyväskylän energian turpeenpoltto onkin pudonnut noin 40 %:iin huippuvuoden 2010 tasosta, sitä edeltävälle tasolle. Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa.   Piirimme suotoimintaa.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olemme tehneet mm. toista sataa kannanottoa etenkin suotoiminnan osana, monet maakuntatasolla.

Olemme mukana muiden muassa maakunnan Ely-keskuksen neuvottelukunnassa, Kalatalousalue-yhteistyöryhmässtä maakunnan  vesiensuojelun  yhteistyöryhmässä, ja osallistumme vesiensuojeluun myös osana suotoimintaamme.

Piiri on ollut mukana kaikkiaan noin sadassa virallisten yhteistyöryhmien kokouksessa ja tehnyt yli sata lausuntoa, kannanottoa tai aloitetta viiden vuoden aikana.

Kuva: Yleisöä luonnon hiilivarastoja käsittelleessä tilaisuudessa Jyväskylässä 25.10.2011, vetäjänä Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, FT Risto Sulkava. (JP)

Suuret ydinenergian käyttöön liittyvät tuhohankkeet Keski-Suomessa, ydinjätteen hautaussuunnitelma Kivettyyn ja Vaarunvuoren pumppuvoimalakamppailu, on voitettu. Vaarulle suunniteltiin suuri, Loviisan ydinvoimalayksikön tehoinen, sähköä syövä pumppuvoimala.

Yhä suuremmaksi murheeksi on täälläkin noussut sekä metsäluontomme nopea taantuminen ja ns. biotalous yleisemminkin Äänekosken sellutehdaslaajennoksen vauhdittamana. Turpeenkaivuun lisääminen on jyrkässä ristiriidassa suoluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen torjuntatyön kanssa. Keski-Suomi ja etenkin Jyväskylä maailman suurimpine turvevoimaloineen on soiden tuhoamisen keskus maailmassa. Turpeenpolton korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla vähentäisi Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä lähes 20 prosentilla.

Luonnon tila alamäessä - piirin tavoitteista

Vastuu luonnosta kuuluu kaikille
(Suomen hallitusmuoto 14 a §, 1995)

keski-suomi(at)sll.fi