Sijainti: Pääsivu / Luonto- ja aluelinkkejä

Luonto- ja aluelinkkejä


Seuraa eläinten ja lintujen elämää web-kameran välityksellä:


Karhu (Viro): http://www.looduskalender.ee/node/19682

Harmaahylje (Viro): http://www.looduskalender.ee/node/19354

Saksanhirvi (Viro): http://www.looduskalender.ee/node/19248

Hirvi (Ruotsi): http://www.webbkameror.se/djurkameror/moosegarden/index.php

Hornborgan kurjet (Ruotsi):  http://www.webbkameror.se/djurkameror/hornborgasjon/index.php

Helmipöllö (Suomi): http://bambuser.com/v/4486214

Kattohaikara (Unkari): http://kki-darany.hu/wwwroot/golya/guestimage.html

Kotkat (Ruotsi): http://www.webbkameror.se/djurkameror/storemosse/index.php

Hanhikorppikotka (Portugali): http://www.publico.pt/ecosfera/grifos

Eri lintuja / mm. kottarainen, minervanpöllö, huuhkaja, tuulihaukka, muuttohaukka, leppälintu, kattohaikara, merikotka (Hollanti): http://www.beleefdelente.nl/

Satoja eri lintuja maailmalta (pesä- ym kuvia): http://www.viewbirds.com/#gentoopenguin

 

Huomioithan, että jotkin web-kamerat saattavat olla poissa päältä osan vuodesta.

 

Hyödyllisiä linkkejä lähiluontoon:

 

Uudenkaupungin linnut: http://www.ollitenovuo.com/4


Selkämeren kansallispuisto: http://www.luontoon.fi/selkameri

 

Katanpään linnakesaari: http://www.luontoon.fi/katanpaa

 

Isokarin majakkasaari: http://www.isokari.fi

 

Natura –tietoa kunnittain (Varsinais-Suomi ja Satakunta): http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=VarsinaisSuomen_ELYkeskus

 

Kuntien nimikkolajit: http://www.kunnat.net/fi/kunnat/vaakunat/Sivut/type.aspx

 

Turun lintutieteellisen yhdistyksen (TLY) kohteita:

http://tly.yhdistysavain.fi/linturetkikohteet/

 

KUUVANVUORI

Tasaisessa Vakka-Suomessa on sielläkin mahdollisuus nousta ihailemaan maisemia hieman korkeammalta. Kuten kapuamalla alueen korkeimman kohdan, Kuuvanvuoren, huipulle. Paikka tunnetaan myös Kuuanvuoren nimellä.

Sen tasainen, puuton laki kohoaa runsaat 50 metrin korkeuteen. Näkymät ovat hienot, Joskus aiemmin näkyvissä oli useampikin kirkontorni, mutta nytkin katse kantaa metsämaiden yli Uuteenkaupunkiin ja Kalantiin sekä Lokalahden suuntaan. Uutena maamerkkinä horisonttiin on noussut Uudenkaupungin soijatehdas.

Paikka on myös historiallinen, Kallioon hakattu teksti kertoo maaherra Af Ugglasin vierailusta vuonna 1797. Kallion laella aikana seisseen kolmiomittaustornin jäänteet ovat myös näkyvissä.

Kuuvanvuori on myös hyvä paikka havaita keväällä ja syksyllä lintumuuttoa. Joskin yhdelle havainnoitsijalle sektori on liiankin laaja. Luontoa kannattaa aina nousta ihailemaan vuoren laelle, mihin vuoden aikaan tahansa.

Kuuvanvuorelle pääsee Lahden kylän ja Kalannin väliseltä tieltä, kääntymällä Kuuanvuorentielle tai  Häähäntieltä Kuuvantaan kylään. Vuorelle lähtevän polun päässä on opaste. Kävelymatkaa laelle on muutama sata metriä.


RANTALANLAHTI

Taivassalon Rantalanlahti on matala merenlahti, jossa etenkin lintujen muuttoaikoina keväällä ja syksyllä näkee runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Vedenvaihtelut lahdella ovat kuitenkin suuria ja usein kahlaajille sopivat lietteet jäävät veden alle. Myös lahden ruovikot keräävät lintuja, kuten kerttusia ja pajusirkkuja. Vieressä olevalle rantaniitylle voi keväällä muodostua tulvajärvi, jossa muuttomatkalla olevat hanhet ja joutsenet mielellään lepäilevät.

Rantalanlahdelle pääsee ajamalla Taivassalon kirkonkylästä pari kilometriä Kustavin suuntaan ja kääntymällä päätieltä vasemmalle jätteidentuontipaikalle. Tästä lähtee polku lintutornille. Autot on jätettävä niin, etteivät ne häiritse roskien ja jätteiden tuojia.

Rantalanlahden lintutorni on varsin pieni ja hieman kallellaan. Siitä näkee kuitenkin  hyvin koko lahden. Kiikaria tarvitaan ja kaukoputki on suositeltava.

Lintuja voi havainnoida myös ruovikon ja niityn välisellä penkereellä, josta näkee niitylle varsin hyvin. Myös muita elämiä voi havaita, kuten piisameja ja ojissa polskuttelevia haukia, etenkin korkean veden aikana.

Rantalanlahdella järjestetään touko-kesäkuussa ja mahdollisesti syksylläkin lintutorniopastuksia. Näistä tiedotetaan paikallislehdissä.


KOLKANAUKKO

Kolkanaukko sijaitsee noin kolme kilometriä Taivassalon kirkonkylästä Uuteenkaupunkiin päin. Kyse on kluuvilahdesta, joka on edelleen yhteydessä mereen, ainakin ajoittaisesti. Lahtea kiertää paikka paikoin hyvinkin tiheä ruovikko. Alueella on myös merenrantaniittyjä ja rantalehtoja.

Kolkanaukolle näkee parhaiten Kolkanvuorelta. Korkeiksi kasvaneet puut estävät osittain näkemisen lahdelle. Kalliolta voi kuitenkin havainnoida lahden pohjoispuolelle, johon vesilinnutkin usein kerääntyvät. Polkua ei ole myöskään merkitty.  Lintutorni tai -lava esimerkiksi ruovikon reunaan olisikin toivottavaa. Kolkanvuorelle kuljetaan Uusikaupunki-Taivassalo-tieltä erkaantuvan Kolkanvuorentien. Kulkureitti maantieltä olisi sekin suositeltava. Autot on jätettävä päätien varteen. Helpoimmin se onnistuu ajamalla Inkerannantien jätteiden tuontipaikalle ja kävelemällä Taivassaloon päin muutama sata metriä. Päätien varrella on vain pari pientä levennystä. Kolkanvuorentie johtaa saunarantaan, Kalliopolulle pääsee kääntymällä hieman ennen rantaa oikealle johtavalle mökkitielle. Polku kalliolle lähtee oikealle noin sadan metrin päästä ja on vaikeasti havaittavissa sekä osin umpeenkasvanut. Märkänä aikana kalliot voivat olla liukkaita.

Kolkanaukon pohjukkaan näkee myös päätien ”sillan” kohdalta. Siihen ei voi kuitenkaan autolla pysähtyä.

Kolkanaukko on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi. Etenkin keväällä sinne kerääntyy suuria määriä vesilintuja. Myös syksyllä niitä ja isoja määriä joutsenia näkee lahden jäätymiseen asti. Myös harmaahaikaroita ja ruskosuohaukkoja, kuten muitakin petolintuja, voi nähdä. Sääksikin käy lahdella kalastelemassa. Kuten moninaiset lokit ja tiiratkin. Ruovikoissa viihtyvät kerttuset sekä muut ruovikoiden linnut. Kaulushaikarakin voi puhallella. Rantojen tervaleppälehdot keräävät nekin kesäisin monenlaisia visertäjiä ja sirkuttajia. Myös kasvien harrastajille riittää katsottavaa.

Kolkanaukkoon yhteydessä oleva Kaustionaukko on sekin luonnoltaan mielenkiintoinen.

« joulukuu 2019 »
joulukuu
matiketopelasu
1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031