Suomen luonnon päivä 26.8.17

Suksi sieneen -tapahtumassa Teijon luontokeskuksen pihalla juhlittiin Suomen luonnon päivää. Mukana oli paljon myyjiä ja näytteilleasettajia. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys järjesti vuosittaisen sieninäyttelynsä tapahtuman yhteydessä. Asiantuntijat ja hallituksen jäsenet pystyttivät näyttelyn ja tarjosivat sienitietoutta sekä sienivisan kiinnostuneille kävijöille, joita riittikin sankoin määrin. Myös presidentti Sauli Niinistö sekä Jenni Haukio pysähtyivät näyttelyn äärelle. Juttuhetki oli mukava ja parilla tuntui olevan harrastuneisuutta ja tietoutta näistä metsiemme aarteista. Kauniin violetti haisuseitikki kiinnitti Haukion huomion ja Niinistö heitti huulta punaisen kärpässienen käyttöhistoriasta. Näyttelyn harvinaisuus oli kansallispuiston alueelta löytynyt kastanjakääpä. Ennenkin mukana ollut, jalkapallon kokoinen ja näköinen, jättikuukunen aiheutti paljon ihmettelyä ja iloa. Sienivisaan osallistui 18 ja tiaisenpöntön arvonnassa voitti Maarit.

Presidenttipari oli selvästi kiinnostunut sieninäyttelystä. Asiantuntija Sirkka, joka syvensi parin tietoutta entisestään, on myös Saulin nuoruuden tuttu.

Hallituksen retki Liesjärven kansallispuistoon 21.6.16

Ssly:n hallituksen kokous pidettiin tiistaina 21.6. Liesjärven kansallispuistossa tutun ja turvallisen Kaisan Baarin sijaan. Innostuimme retkestä niin, että tahdomme innostaa sinuakin tutustumaan kauniisiin lähiluontokohteisiin. Liesjärven kansallispuistossa nähtävyyksiä ovat Korteniemen perinnetila, jossa voi tutustua vanhojen kotimaisten perinnekasvien viljelyyn ja kotieläimiin sekä komeat näköalat, joita voi ihailla esimerkiksi Hyypiökalliolta. Omalla retkellämme kuljimme järven viertä menevää polkua pitkin, yli kahden sillan, ohi komeiden kilpikaarnaisten mäntyjen ja opaskylttien, pysähtyen lopuksi kokoustelemaan Hyypiön Kämpän nuotiopaikalle. Reissulla, hyttysten lisäksi, havaitsimme liudan kalamiehiä ja lintuja kuten kalasääksi, nuolihaukka ja kyhmyjoutsen sekä merkkejä valkoselkätikasta. Eräältä sillalta saimme seurata läheltä myös suloisen sorsaperheen seurustelua ja ruoan hakua. Linkistä voit tutustua tarkemmin alueen reitteihin ja palveluihin. Muita mieleen heti juolahtavia retkikohteita kohtuullisen matkan päässä ovat ainakin Vaisakko, Teijon Kansallispuisto, Torronsuo, Häntälän notkot ja Pettu. Käy itse tutkimassa mitä muita luontokokemuksia lähialueemme tarjoaa!

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/liesjarvifin.pdf

Minkki saaristossa-luento 18.4.2016

Tutkija FT Mikael Nordström kertoi ajankohtaista tietoa vieraslajistamme minkistä, josta hän on kirjoittanut myös väitöskirjansa. 

Pönttömyyntipäivät huhtikuussa 2016

Ssly:n perinteiset ulkopönttömyyntipäivät Halikon Prisman pihalla olivat tänä vuonna 26.3, 2.4, 9.4. ja 16.4. Myyjinä toimivat Ssly:n hallituksen jäsenet.Kauniin ilman takia vaiko Miljoona linnunpönttöä -kampanjan myötävaikutuksesta -Ssly:n neljänä pönttömyyntilauantaina maalis-huhtikuussa myytiin yhteensä 187 pönttöä! Ensimmäisenä myyntipäivänä 26.3. tehtiin suurin tulos, kun tavallistakin kukkurallisemmasta peräkärryllisestä jo päivän päätteeksi pohja ammotti 81 myydyn pöntön jäljiltä! Yllättävä kysyntä aiheutti hallitukselle pönttötalkoita yli 100 henkilötyötunnin edestä noin viitenätoista talkoopäivänä! "Mitä tästä opimme?" - kyseltiin viime tiistaisessa hallituksen kokouksessa. "Ainakin sen, että jos myyjät aikovat myydä yhtä suuria eriä myös ensi vuonna, voisivat he edes ilmoittaa siitä etukäteen." - kuului pilke silmäkulmassa lausuttu vastaus. Kolopesijät kiittävät kiinteistökaupoilla käyneitä ja asumuksen puuhun kiinnittäneitä ihmisystäviään! Toimintansa aikana Ssly on myynyt Salon seudulla jo yli 6000 linnunpönttöä, joissa on reilun 40 vuoden aikana kuoriutunut satoja tuhansia linnunpoikasia sinitiaisista tuulihaukkoihin!

Ostamalla Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen linnunpöntön kannat kortesi kekoon salolaisen luonnonsuojelun lisäksi myös miljoonan linnunpöntön ripustustalkoisiin! Valtakunnallisen Miljoona linnunpönttöä –kampanjan tarkoituksena on toukokuuhun 2017 mennessä tarjota ensiapu kolopesijöiden koko ajan pahenevaan asuntopulaan miljoonan ripustetun linnunpöntön muodossa.
http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa#section-157953 täältä löytyy pönttörekisteröinti, eli kartta, jossa näkyy rekisteröityjen pönttöjen määrä kunnittain, pönttöjen rakennus- ja ripustusohjeet sekä paljon tietoa pönttöpesijöistä. Rekisteröithän myös oman luontotekosi!

Myös Salon 4H-yhdistys (yhteistyössä Ssly:n kanssa Nuorten Luonto -hankkeen tiimoilta) osallistuu Miljoona linnunpönttöä –kampanjaan kannustamalla sinua ottamaan kuvan omasta pöntönripustuksestasi. Jaetaan kuvia yhä uusien ripustajien innostukseksi. Voit jakaa kuvasi esimerkiksi instagrammissa #miljoonalinnunpönttöä #4HNuortenLuonto#Salo

Missä ne ovat nyt -kotoiset laululintumme kaukomailla & yhdistyksen vuosikokous 2.2.2016

Hallituksemme jäsen, toimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja Lasse Kylänpää kertoi Hilkansalissa täydelle salille uusimmasta kirjateoksestaan Linnuntiestä. "Tällaista ei ole Suomessa ennen tehty. Yllätyksellisessä luontokirjassa lennetään muuttolintujen matkassa Euroopan läpi Etelä-Afrikkaan. Kiuru, peippo, västäräkki ja haarapääsky ovat tutuimpia pikkulintujamme. Niiden on ylitettävä meriä, vuoristoja ja autiomaita, selvittävä säälimättömistä säärintamista ja vältettävä ihmisen asettamat ansat. Miljoonat menehtyvät. Jokainen Suomeen keväällä palaava muuttolintu on tarina selviytymisestä."Linnuntie on luovinut tiensä vuoden 2015 luontokirja finalistiksi. Teos on saatavilla mm. Suomalaisesta kirjakaupasta Salosta. Luennon jälkeen jatkettiin yhdistyksen vuosikokouksella. Kiitos Lasse ja kuulijat!

Varjo yötaivaalla - Lepakot tutuksi -hanke (2015)

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys on läheisenä yhteistyökumppanina mukana Salon 4H-yhdistyksen toteuttamassa Varjo yötaivaalla -Lepakot tutuksi -nimisessä hankkeessa, joka käynnistyy 1.6.2015.

Näin lukee 4H:n laatimassa hankesuunnitelmassa: 

"Hankkeen ensisijainen tarkoitus on tuoda lepakkoa lajina tutummaksi ihmisille paikallisesti Salon seudulla ja välillisesti muuallakin. Näin saamme vähennettyä lepakoihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja edesautettua lepakoiden suojelua. Toimenpiteinä ovat lepakoiden pönttöjen rakennustalkoot, lepakkoretket ja lepakoiden talvehtimispaikkojen ennallistaminen. Hankkeen toimenpiteet edesauttavat myös lepakoiden viihtymistä Salon seudulla ja helpottavat tutkijoiden työtä lepakoiden parissa.

Hankkeen aikana sovelletaan tekemällä oppimisen menetelmää ja suurin osa hankkeen toimenpiteistä on sallistavia ja kaikille avoimia. Yhteistyötä tehdään Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen ja Kosken kartanon kanssa. Hankkeen toteutusaika on 1.6.-31.8.2015."

Hankkeen aikana järjestettävän toiminnan kautta on helppo kantaa kortensa kekoon lepakon puolesta lisäämällä omaa tietouttaan kiinnostavasta lajista ja osallistumalla talkoisiin! Toivomme mukaan paljon myös nuorta porukkaa. Kahden lepakkoretken ajankohdat on jo lyöty lukkoon! Tervetuloa kaikki mukaan!

Tietoja ja toimintaa hankkeeseen liittyen voi seurata myös 4H:n sivuilla: http://salo.4h.fi

Kuva: Jarmo Markkanen

Kevätlinturetki 26.5.2015

Kevätlinturetken opas Seppo Sällylä kertoi lyhyesti Halikonlahden Timalitornilta lähteneestä retkestä näin: "Linturetki meni hyvin, vaikka alussa vähän sateli. Noin 20 osallistujaa. Kuultiin mm. rastaskerttunen, pari rytikerttusta, ruokokerttusia, satakieliä ja punavarpunen. Nähtiin pari harmaahaikaraa, tervapääskyjä, lapasorsia, meriharakoita ja runsaasti töyhtöhyyppiä."

Ssly Varsinais-Suomen kalastus- ja erämessuilla 22.-24.5.2015

Messut järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Salossa. Paikkana toimi vanha Farmoksen tontti joen rannalla. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistystä edustamassa oli Jarmo Markkanen. "Omatoimisen kahdenhengen kanoottiretken salaiseen saareen" saattoi voittaa osallistumalla arvontaan yhdistyksen pisteellä. Onnettaren suosikki oli Isomo Heinonen. Onnea! Palkinnon sponsoroivat Koivusillan luomutila ja Viherrakentaminen, Luonnonmetsäsäätiö ja Ssly.

Arvontapisteellä.

Messujen juontaja (vas.) selostamassa Ssly:n pisteestä ja tarjoamassa Jarmolle puheenvuoroa.

Kiitos Anders Fagerholmille tapahtumakuvista!

Kevätlintuilta 14.4.2015

Kevätlintuilta järjestettiin Salon keskustassa Cafè Riossa. Paikalle saapui n. 20 aiheesta kiinnostunutta. Perinteiseen tapaan asiaa lintujen ajankohtaisista liikkeistä ja lintuharrastuksesta kuultiin Seppo Sällylältä. 

Kuvassa oik. Seppo Sällylä ja vas. Salonjokilaakson toimittaja Tarja Siuvatti

Illassa kuultiin ja nähtiin lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton erilaisista kiikareista, niiden hankkimisesta ja merkityksestä lintuharrastuksessa. Kuvassa näkyy osa Sepon kiikarikokoelmaa sekä myynnissä olevia malleja sekä lintukirjoja.

Susi luonnonsuojelun koetinkivenä ja yhteiskunnan kiistakapulana (Luentosarja, osa 2)

Sami Lyytinen aloitusdian äärellä (kuva: Jarmo Markkanen)

Biologi ja susiharrastaja Sami Lyytinen aloitti luennon esitelmöimällä siitä, millainen susi on eläimenä – yhdessä elämänvaiheessa yksinäinen vaeltaja, toisessa hierarkisessa perhelaumassa eläjä. Susi saalistaa Suomessa pääasiassa valkohäntäkauriita, mutta myös esim. hirviä, jollaisen yksinäinenkin saalistaja saattaa kaataa lounaakseen. Siinä on prosessoitu kauris, toteaa Lyytinen kun yleisön eteen heijastuu kuva suden ulosteesta – se on tumma pötkylä, josta voi erottaa karvoja. Suomesta tavattavat harvat susilaumat ovat yksilömääriltään välillä 3-9. Lukua voi huvikseen verrata esimerkiksi suurten erämaitten (taiga) yli kolmekymmenpäisiin laumoihin.

Seuraavaksi tutkaillaan suden ja ihmisen välistä suhdetta, johon usein liittyy sana konflikti. Ennakolta oli aavisteltavissa, että susi luennon aiheena saattaisi herätellä konfliktia myös auditoriossa. Lyytinen sai kuitenkin vetää susimyönteisen luennon loppuun kiitettävän rauhallisessa ilmapiirissä. Osittain siksi, ettei susi ole vielä levittäytynyt Salon alueelle, arvioi biologi itse. Pöytyän susialueella asuva Lyytinen analysoi suomalaisten keskuudessa pesivän ”susivihan” kumpuavan seuraavista: pelosta, että susi hyökkää ihmisen kimppuun, tiedosta, että susi tappaa karjaa kuten lampaita ja siitä, että metsästys- ja lemmikkikoiriakin päätyy hukan hampaisiin. Lyytinen kertoo 1880-luvulla Turunseudulla tapahtuneista 22 lapsen kuolemasta susiparin uhreina. Tämä on viimeisin tapaus, kun susi on tiettävästi tehnyt vahinkoa ihmiselle - yli sata vuotta sitten. Tuolloin syytä susien poikkeukselliselle käytökselle haettiin mm. sairauksista. Normaalioloissa susi karttaa ihmistä ja harva edes näkee otusta elämänsä aikana. Oltuaan susitutkimuksensa tiimoilta tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, seurattuaan medioita ja tehtyään omia huomioitaan kertoo Lyytinen kuitenkin tulleensa siihen tulokseen, että suurin syy sille, että susia halutaan hävittää keinolla millä hyvänsä on se, että laji kilpailee metsästäjien kanssa samasta saaliista -hirvieläimistä. Tällä hetkellä koko Suomessa on arviolta reilut 200 sutta, joita pannoitetaan tutkimuksia varten, salametsästetään, ihaillaan erikoisina harvinaisuuksina ja joille riittää niin puolesta kuin vastaanpuhujia.

Paikanpäällä luentoa kuulemassa olleet, reippaasti yli sata susiasiasta kiinnostunutta, saivat nähdä (pökäleen lisäksi) mielenkiintoisia kuvia ja videoita, sekä kuulla (tästä tiivistelmästä poiketen) kattavan esityksen arasta ja erittäin harvoin nähdystä jolkottelijastamme sudesta.

(kuva: Anna Laakkonen)

Luennon viimeinen puolituntinen oli varattu yleisön kysymyksille. Puheenvuoroja jakamassa vas. Seppo Sällylä (kuva: Jarmo Markkanen)

Kuvan tassunjälki saattoi olla tai olla olematta suden painaltama. Varmaa tunnistusta varten on jälkijonoa seurattava luonnossa pitkän matkaa. (kuva: Anders Fagerholm)

Tilaisuuden yhteydestä sai kätevästi ostaa mukaansa Ssly-valmisteisia pönttöjä. Reilut 20 lintukotoa kulkeutui kainaloissa ulos ja kohti ripustuskohteita. (kuva: Anna Laakkonen)

Kiitos jälleen luentoa järjestämässä olleille, kaikille paikalle saapuneille, pöntön ostaneille / yhdistystä vapaaehtoisella sisäänpääsymaksulla tukeneille, kuvia ottaneille ja tietysti Sami Lyytiselle.

Luontolainassa -kirjastojen luontoviikko 9.-15.2.2015

Luonto lainassa – kirjastojen luontoviikkoa vietettiin Salon kaupungin pääkirjastossa 9.-15.2.2015.
Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys oli yhteistyössä kirjaston kanssa valtakunnallisen tapahtuman järjestämisessä. Luontoviikon ajan kirjastossa oli esillä SSLY:n linnunpönttönäyttely, ja kirjaston lastenosastolla kymmenet lapset osallistuivat "piirrä pöntön asukas" piirustuskilpailuun. Maanantaina 9.2.
Aurinkoinen Tulevaisuus & Salon nuorten työpajat vetivät ötökkäpöllipajaa ja lauantaina 14.2. kuultiin
Luontoaiheinen satuteatteriesitys Iloisen Tarinatuvan puolesta. Lisäksi luontoteema on esillä kirjastossa mm. kirjavalikoimissa.

Nelihenkinen raati valitsi piirustuskilpailun voittajat ja kunniamaininnan saavat piirustukset viime viikolla. Alle kouluikäisten sarjan voitti Anatolia Hakala teoksellaan "Pöllö". Pöllö onkin Anatolian lempilintu. Kouluikäisten voittajaksi taas nousi Aada Ilander teoksellaan "Harakka Lintu". Voittajatöissä kiteytyi raadin näkemyksen mukaan loistavasti tutun linnun olemus ja tehtävänanto. Palkinnoksi hienoista piirustuksistaan tytöille luovutettiin kirjastossa eilen (2.3.) SSLY:n rakentamat talitiaisen pöntöt.

Piirustuskilvan voittajat piirroksineen. (Vas. Aada Ilander, oik. Anatolia Hakala)

 VOITTAJAKUVAT SUUREMPINA

Sympaattinen kuva tutusta pihalinnusta. Linnun olemus tiivistyy hienosti kaikessa minimalistisuudessaan. (kouluikäisten sarjan voittaja)

Kuvassa hyvät värit ja tässäkin työssä muutama viiva taidokkaasti vangitsee pöllön olemuksen. (alle kouluikäisten sarjan voittaja)

 KUNNIAMAININNAN SAANEET (kouluikäisten sarja)

Signe Savolaisen piirros on tapahtumarikas ja siitä voi tunnistaa useita eri pöntöissäkin viihtyviä lajeja. Työ on kauniisti toteutettu ja huoliteltu.

Anni Kulttisen työssä raati arvosti innovatiivista ja mielikuvituksellisellista asumismuotoa.

Ida Wahlstenin kuva on lajitunnistettavuudeltaan loistava ja kuvan asettelu on selkeä.

KUNNIAMAININNAN SAANEET (alle kouluikäisten sarja)
Tässä sarjassa oli lähes puolet enemmän osallistuvia piirroksia kuin kouluikäisten sarjassa.

Peppi Virtasen taiteilema piirros on tavallaan graafinen ja kauniin pelkistetty. Sateenkaari tuo kuvaan ulottuvuutta ja syvyyttä.

Aino Suomelan piirroksen lintuhahmoissa on kaunis ja herkkä värinkäyttö ja kynänjälki.

Noomi Sirkiän kynäilemä Tuhatjalkainen on omaperäinen tulkinta pöntön asukkaasta ja edustaa raadin näkemyksestä luonnon monimuotoisuutta (myös hyönteinen saattaa asustella pöntön pehkuissa).

Luontoviikko oli onnistunut tempaus, joka herätti niin lehdistön kuin paikallistenkin kiinnostuksen. Kiitokset kaikille pöntön asukkaita piirtäneille ja kirjaston luontoviikosta ilon irti ottaneille, sekä tietysti kirjaston henkilökunnalle SSLY:n puolesta.

Ilveksen jäljillä 26.1.2015

Mestaritutkija Antti Härkälän johdolla päästiin maanantaina Hilkansalissa kuulemaan tuoreinta tutkimustietoa piilottelevasta ilveksestämme. Ilves on suurpedoistamme yleisin. Petokantoja seurataan ja lasketaan tällä hetkellä mm. pannoituksilla, Tassu-tietokannassa n. 2000 valitun seuraajan havaintojen kautta ja tekemällä maastokartoituksia, joissa arvioita tehdään jälkien ja jätösten perusteella. Ilveksen tutkiminen ja kannan suuruuden määrittäminen on kuitenkin muihin nähden hankalampaa sillä kissa monesti peittää jätöksensä. Lisäksi ilveksen vahva kaula on suunnilleen yhtä paksu kuin sen pääkin, jolloin panta saattaa tippua. Monet luonnossa liikkujat lähettävät Antille kuvia löytämistään eläimen jäljistä, tiedustellen niiden jättäjää. Antin mukaan yksittäisestä jäljestä on kuitenkin hyvin vaikeaa antaa minkäänlaista varmaa tietoa. Jäljet esim. lumella muuttuvat ja usein kasvavat herkästi säävaihteluiden mukana. Mikäli on kiinnostunut löytämiensä jälkien jättäjästä, tulisi jälkijonoa seurata pitkällekin. Jäljet saattavat johtaa paljastaville lisähavainnoille kuten jätöksille, haaskoille tai makuupaikoille. Jäljet voivat antaa kokeneelle tunnistajalle osviittaa myös niiden jättäjän lajikohtaisesta luonteesta. Kuvat jäävät siis usein Antilta ehkä kokonaankin kommentoimatta, mutta sen sijaan video saattaa kirvoittaa mestaritutkijankin kielenkannat.

Luento alkamassa.

Kuvassa keskellä päivän luennoitsija ja mestaritutkija Antti Härkälä

Viimeisessä diassa kaunis perhekuva. (kuva: Anders Fagerholm)

Luennon päätteeksi yleisö esitti tutkijalle kinkkisiä kysymyksiä, joihin kaikkiin ei saatu vastausta. Petotutkimuksessa ollaan Suomessa esim. Ruotsiin verrattuna jäljessä, eikä esimerkiksi ilvesten reviirien koosta olla vielä kunnolla perillä. Ruotsissa petotutkijoita on huomattavasti enemmän kuin Suomessa ja siellä käytössä on kehittyneempää tutkimuskalustoa mm. DNA:han liittyen.

Kaikille avoin ilvesluento keräsi paikalle 160 kuulijaa! Ilves oli ensimmäinen aihe SSLY:n käynnistämässä luentosarjassa seutumme luonnosta, joka myöhemmin saa jatkoa ainakin mielipiteitä herättävästä sudesta. Kuka tahansa voi toistaiseksi vaikuttaa sarjan tuleviin aiheisiin esimerkiksi kommentoimalla SSLY:n facebook-ryhmässä olevaan avaukseen tai lähettämällä s-postia. 

Kiitokset Antti Härkälälle, Henrik Hausenille luennon jälkeen pidetyn yhdistyksen vuosikokouksen ppuheenjohtajana toimimisesta ja kaikille paikalla olleille!

EA1-kurssi

SSLY:n hallituksesta löytyy nyt entistä enemmän virallista EA1-osaamista. Hallitus päätti yhteistuumin, että retkillä ja tapahtumissa on hyvä olla mukana muutakin kuin luonto- ja eläintietoa.

Kurssin suorittaneet EA1-kortit kourissaan viimeisenä kurssipäivänä 17.1.2015 (Vas. Jarmo Markkanen, Anna Laakkonen, Marko Kaukinen, Sanna Tikander, Janina Mäkinen, Kaisa Helenius, Anja Akkanen ja Jari Lähteenoja)

Tilanne päällä: jos tajuttomana makaava hengittää hänet laitetaan kylkiasentoon ja soitetaan 112, jos henkilö ei hengitä soitetaan 112 ja aloitetaan elvytys

Defibrillaattori poistaa sydämestä mahdollisen väärän tahdin. Vekotin voi pelastaa henkiä ja sellainen löytyy nykyään mm. monista suurista kauppakeskuksista

Hengittääkö potilas?

Painelupuhalluselvytys: aikuista elvytettäessä oikea suhde on 30 painallusta ja 2 puhallusta. Jos potilas on lapsi tai hukkunut puhalletaan ensin 5 alkupuhallusta, jonka jälkeen (tarvittaessa) jatketaan normaalisti 30 painallusta 2 puhallusta...

Retki Punassuolle 29.11.2014

Plussanpuolella ollaan vielä marraskuun loppupuolella, kun lähemmäs 20 hengen ryhmä suuntaa Teijon Punassuolle oppaiden Juhani Karhumäki ja Jarmo Markkanen johdolla. Suolla rahkasammal on muuttunut kauniin tummanpunaiseksi ja siellä täällä vaaleat poronpallerojäkälät saavat sammalen vieressä aikaan kuvauksellisia kontrasteja. Itselleni näystä tuli mieleen Skotlannin ylängöt. Metsä ja suo ovat tähän aikaan hiljaiset, mutta retkellä bongattiin kuitenkin puukiipijöitä, hömötiaisia, talitiaisia, vihervarpunen, metsäjänis ja kasveista mm. näkinsammal. Jäljistä ja jätöksistä voitiin päätellä, että paikalla olivat menneet myös hirvi, supikoira, kalasääski, närhi ja metso. Kiitos oppaille asiantuntemuksesta ja taitavasti sytytetystä tervaskantonuotiosta sekä retkeläisille hyvästä tunnelmasta! Kukaan ei tippunut suon silmäkkeisiin vaikka siitä vitsiä heitettiinkin. Seuraavat kuvat on ottanut Jarmo Markkanen:

Retkireitti oli lähemmäs kuusi kilometriä pitkä.

Sieninäyttely ja sienineuvontaa Plazassa

SSLY järjesti sunnuntaina 21.9. yhteistyössä Salon 4H-yhdistysen kanssa sieninäyttelyn. Kaikille avoimessa tapahtumassa kiinnostuneet pääsivät tutustumaan lähes kahteensataan erilaiseen sienilajiin ja saattoivat tuoda tunnistettaviksi myös itse löytämiään sieniä. Asiantuntijoina tapahtumassa toimivat SSLY:n Antti Nyman ja Sirkka Tuominen sekä keruutuotetarkastaja Tarja Siuvatti. 4H:n puolesta esillä oli yhdistyksen esitteitä ja hankkeet.

Sunnuntai päivä oli sateinen vaan onneksi säätilat eivät ulottuneet sisätiloihin asti ja näyttelypaikalla riitti kävijöitä koko päivän ajan. Sienet kiinnostivat etenkin lapsiperheitä ja aikuisia sienestäjiä. Salonjokilaakso kävi iltapäivällä myös paikanpäällä, haastattelemassa ja katsomassa näyttelyn.

Näyttelyn harvinaisuutena komeili Siuvatin löytämä kaunis tulivalmuskarykelmä (kts. kuva). Viime vuoden näyttelyssä huomiota saanut valkoinen, jalkapallon kokoinen ja näköinen, jättikuukunen ei sen sijaan tällä kertaa ollut näytteillä. Jättikuukunenkin on harvinainen. 

Näyttelyn harvinaisuus: tulivalmuska

Antti Nyman (oik.) selvittämässä kinkkistä lajikysymystä

Janina ja isovoirousku

Sirkka (vas.) kertomassa jotakin...epäilemättä sieniin liittyvää ;)

Lampaankääpä on herkullinen ruokasieni.

Tiesitkö tällaisen kärpässienen edes olevan olemassa?

tuhkeloita

Ihmeellinen sudenmaitokasvusto päätyi samalle pöydälle erilaisten lahottajasienten kanssa, vaikka sitä todellisuudessa onkin vaikea määritellä kuuluvaksi edes sieniin. Näin luki wikipediassa: "Sudenmaito on lahossa puussa elävä alkueliö, joka elämänsä aktiivivaiheessa on puun sisällä hitaasti liikkuva limasieni."

Sieniretki (20.9.2014)

Kello lähentelee puolta yhtä ja Salon torille alkaa kerääntyä kumpparijalkaista porukkaa. Oppaan, sieniasiantuntija Antti Nymanin, saavuttua paikalle lähtee viisitoistapäinen ryhmä SSLY:n järjestämälle sieniretkelle lähimetsään.

Ihanan vihreästä ja sammalekkaasta metsästä löytyi ensimmäisten joukossa liiloja seitikkejä. Kuvassa SSLY:n omaa porukkaa, joilla taka-ajatuksena oli myös kerätä sieniä seuraavan päivän sieninäyttelyyn.

Sieninäyttelyä varten valioyksilöiltä näyttävät kunkin sienilajin edustajat pitää poimia mukaan kokonaisina ja mieluusti niin, että mukaan lähtee pieni pala myös kasvuympäristöä. Tämä helpottaa sienten tunnistusta kun ne on viety pois metsästä. Kuvassa SSLY:n tämän hetkinen tiedotusvastaava ja sienikiinnostunut Anna Laakkonen kädessään haaparousku.

taulakäävät

Retkeläiset kerääntyneenä sienisaaliin ympärille.

Nyman tunnisti lajin kuin lajin ja vastaili minkä kerkesi innokkaiden sienestäjien esittämiin kysymyksiin. Jotkin sienet, kuten haperot, voivat olla hyvin saman näköisiä keskenään, joten varmistaakseen määritelmäänsä Nyman toisinaan maistoi sientä. Älä sinä kuitenkaan koskaan maista sientä, jonka myrkyttömyydestä et ole varma.

Lisää sienitutkimusta.

Retkeltä löydettiin paljon hyviä syötäviä sieniä kuten suppilovahveroita, mustiatorvisieniä, lampaankääpiä ja rouskuja. Muutama herkkutatti ja kanttarellikin löytyi, vaikka näiden sienten aika alkoi yleisesti ottaen olla jo takanapäin. Myrkkusieniäkin löydettiin tottakai. Tiesitkö, että metsissämme kasvaa monia eri kärpässienilajeja? Oletko kuullut vaikka keltakärpässienestä tai pantterikärpässienestä? Myrkyllisin kaikista on valkokärpässieni.

Kiitos osallistujille iloisesta seurasta ja innokkuudesta. Retkeä saatiin viettää kauniissa säässä, melkein 20 asteen lämmössä, ja bonuksena yhtään hirvikärpästäkään ei tiettävästi tavattu. :) Kiitos myös asiantuntevalle oppaalle Antti Nymanille, jonka ansiosta kaikki retkeläiset saivat palata kotiin sienitietäväisempinä.

SSLY:n 40-vuotisjuhlat (23.8.2014)

Yhdistyksen pyöreitä juhlittiin (forecan ennustuksista huolimatta) aurinkoisessakin säässä Vuohensaaressa. Miniretkillä, luontovisailemassa, Kai Fagerströmin luontokuvia ihastelemassa, niittylihamakkaraa maistelemassa tai luonnonmukaisia koruja askartelemassa kävi toistasataa luontoihmistä. Kiitos onnistuneista synttäreistä!

Luontovisaan osallistuneiden keskuudesta kolme onnekasta arpavoittajaa sai valita palkinnokseen asumuksen SSLY:n pönttövalikoimasta. Onnea Heli Ilaskari, Eira Laakkonen ja Annika Viitanen! Kolmenkymmenen palautetun visailulomakkeen joukosta ei hyvistä yrityksistä huolimatta kuitenkaan löytynyt ainuttakaan kaikki oikein riviä.

Tunnelmia juhlista (Jarmo Markkanen)

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Janina Mäkinen kertoo luontovisan oikeat vastaukset. Väliaikaisena perhostelineenä hallituksen Sanna Tikander.

Onnekkaat arpavoittajat :)

Juhlassa jaettiin Suomen luonnonsuojeluliiton kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä yhdistyksen pitkäaikaisille aktiiveille. Kuvassa vasemmalta palkitsemiskomitea Janina Mäkinen (SSLY), Kirsi Ahonen (Suomen luonnonsuojeluliitto) ja Anna Laakkonen (SSLY) sekä palkitut Kaisa Helenius (hopea), Sirkka Tuominen (hopea), Lauri Laaksonen (kulta), Jari Lähteenoja (kulta), Seppo Sällylä (kulta), Juhani Karhumäki (kulta), Anja Akkanen (hopea) ja Sanna Tikander (hopea). Kuvasta puuttuvat Marko Kaukinen (kulta), Eija Hagelberg (hopea) ja Satu Ylhäinen (hopea).

Perheen nuorimmiat pääsivät askartelemaan koruja luonnontuotteista.

Sieniasiantuntija ja SSLY:n hallituksen kunniapuheenjohtaja Antti Nyman veti kiinnostuneille sieni/kasviaiheisia miniretkiä Vuohensaaren luonnossa.

Sana oli vapaa myös yleisön puheenvuoroille. Tässä äänessä yhdistyksen perustajajäsen Hans Vogt...

... ja tässä Salon kaupungin edustajana Pirkko Paranko...

... sekä tässä Kemiönsaaren Luonto ry:n Hia Sjöblom.