Sijainti: Pääsivu / Tapahtuma-arkisto / Osmo Kivivuori: Suojellut luontotyypit

Osmo Kivivuori: Suojellut luontotyypit

Esitelmä Saaren kartanon avoimien ovien päivänä 2009.

Yleisöä tuli yllättävän paljon: ensimmäiselle retkelle n. 30 ja toiselle n. 25.

Saaren kartanolla

 

 

Osmo Kivivuori

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojelyhdistys

Saaren kartanon avoimien ovien päivä 21.5.09

 

SUOJELLUT LUONTOTYYPIT

 

 

Luontotyyppiluokitteluja on monenlaisia. Eri tavalla erikoistuneet biologit ovat kautta aikojen kehittäneet oman erikoisalaansa perustuvia luokitteluja ja esim. metsä- ja suoammattilaiset omia metsä- ja suotyyppejään. Käyttökelpoisimmat luokittelut ovat säilyttäneet asemansa alojensa oppikirjoissa. 

 

Eliölajittaisesta luonnon käsittelystä on painopiste siirtynyt vuorovaikutusten, riippuvuussuhteiden ja ekologisten kokonaisuuksien ilmentymiin, luontotyyppeihin. Niiden synnyn taustana ovat suurelta osin fysikaaliset olosuhteet, lämpö, valaistus, maaperä jne. Painopisteen siirtyminen lajeista luontotyyppeihin on toteutunut myös lainsäädännössä ja hallinnossa.

 

Niinpä EU:n luontodirektiivi 1992 velvoittaa jäsenmaitaan suojelemaan Natura 2000 -verkostolla, paitsi eliölajeja, riittävän määrän kaikkia direktiivin luettelemia luontotyyppejä, joista Suomen alueella esiintyy 69. Suomen uusi luonnonsuojelulaki laadittiin osaltaan toteuttamaan Natura-alueverkostoa ja muita direktiivin vaatimuksia, mutta toisaalta luonnonsuojelulakiimme sisällytettiin kansallisesti suojelun arvoiseksi koettujen luontotyyppiemme suoran suojelun turvaava säännöstö. 

 

Lain pykälässä 29 Suojellut luontotyypit on kielletty yhdeksään luontotyyppiin kuuluvien luonnontilaisten tai luonnontilaiseen verrattavien alueiden muuttaminen niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. 

Nämä luontotyypit ovat:

luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt;

pähkinäpensaslehdot;

tervaleppäkorvet

luonnontilaiset hiekkarannat

merenrantaniityt;

puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit;

katajakedot;

lehdesniityt; sekä

avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät.

Kielto astuu voimaan kun ympäristökeskus on määritellyt luontotyypin rajat. Kiellosta voi poiketa vain ympäristökeskuksen poikkeusluvalla, jonka myöntämiskynnys on melko korkealla.

 

Muuttamiskiellon kohteena olevat ominaispiirteet on määritelty luonnonsuojeluasetuksessa, 10§. Ne ovat tietynlainen kallio- ja maaperä, vesi- ja ravinnetalous sekä näihin olosuhteisiin luontaisesti sopeutuneet eliölajit ja eliöyhdyskunnat. Pykälässä on määritelty kunkin luontotyypin tuntomerkit.

 

KÄVELY

 

Puisto: Vaahtera, leppä, saarni, lehmus, monilajinen niittykasvillisuus, ei luontot.

Kallioketo, kalkkivaikutteinen, Natura-luontotyyppi.

Avointa maisemaa hallitseva puu/puuryhmä, jos 60 cm.

Saaren kartanokirja, alaosa ei koskaan puistoa, vaan enemmän tai vähemmän laidunnettua aluetta, jota museovirasto luvatta harventanut, kaivo, perustus, ajoura ei poista LT-rajauksesta, jos ne ovat käytössä, käyttää voidaan jatkossakin,

Pieni hieno haka luonnonsuojelualueella.

Ruovikkopuhdistamo.

Merenrantaniitty

Vanha metsä, tammimetsähistoria, Asetus luonnonsuojelualueesta 1971.

Tervaleppäkorven aihe. Jo 1956 hyllyvä upottava, kurjenmiekka

Vanha kuusi

 Kaunis lehtoniitty/keto

 Joko Katajaketo+merenrantaniitty tai lintutorni+merenrantaniitty

 Tammien ikä huusin mäessä.

 Taulun edessä opastus Pähkinäpensaslehtoon.

 Lehdon reuna, saarni, vuorijalava, tammi, lehmus, kuusama ym.