Sijainti: Pääsivu / Historia / 20-vuotishistoriikki

20-vuotishistoriikki

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin silloisen Mynämäen Säästöpankin kerhohuoneistossa 7.4.1988. Paikalla oli 49 henkilöä allekirjoittamassa asiakirjaa. Osa heistä on edelleen yhdistyksen jäseniä. Viime vuoden lopulla meillä oli 88 jäsentä eli väestömäärään nähden varsin kiitettävästi.

Nimessämme on vielä Mietoinen mukana, vaikka itse kunta on historiaa. Vanhan kunnan alueella on mm tärkeä luonnonsuojelualue, joka tunnetaan laajasti, joten nimi on syytä säilyttää sellaisenaan.

 

Yhdistyksen toimintatarkoituksena on sääntöjen mukaan edistää toiminta-alueellaan luonnon- ja ympäristönsuojelua. Tämän toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa valistus- ja neuvontatoimintaa järjestämällä kokouksia ja esitelmätilaisuuksia sekä julkaisee kirjoituksia tiedotusvälineissä. Lisäksi tehdään aloitteita ja esityksiä viranomaisille ja yhteisöille sekä otetaan tarpeen mukaan kantaa toimialaa koskeviin asioihin. Yhdistys edistää luonnon kaikenpuolista tuntemusta järjestämällä yleisöretkiä ja antamalla havainto-opetusta sekä edistämällä luonnon tutkimusta ja harjoittamalla nuorisotoimintaa.

 

Yhdistys järjesti perustamisvuotenaan yleisötilaisuuden koskien meritaimenien istuttamista Mynä- ja Laajokeen. Seuraavaksi siirryttiin sanoista tekoihin ja 2000 meritaimenen poikasta sai uiskentelupaikan Laajoesta. Rahoitus toimintaan tuli lahjoituksina paikallisilta asukkailta. Myöhemmin olimme istuttamassa jokiin tuhansia meritaimenia, merilohia ja vaellussiikoja. Istutuksen onnistumista seurattiin seuraavina vuosina koekalastuksin. Rapujakin istutettiin, mutta niiden kohtaloksi tuli rapurutto.

 

Pienvesien suojelu onkin ollut yhdistyksen teemana koko toiminnan ajan. Jokien vedet virtaavat mereen ja olemme tätä kautta tärkeä linkki Itämeren tilaan. Vuonna 2007 kuulimmekin Pekka Viherän mielenkiintoisen teorian suo- ja metsäojitusten sekä avohakkuiden vaikutuksesta vesistöön.

 

Vuonna 1990 järjestettiin Laajoen melontatapahtuma yhteistyössä Mynämäen kunnan ja luonnonsuojelupiirin kanssa. Tapahtuma oli menestys ja kunta onkin jatkanut melontatapahtuman järjestämistä.

 

Laurin markkinoilla olimme mukana heti ensimmäisenä toimintavuonna. Varusteenamme oli tuolloin kaksi akvaariota, joissa toisessa uiskenteli lohenpoikasia ja toisessa ryömivät ravut. Tarjosimme aamulla noukituista yrteistä valmistettua lämmintä juomaa ja jaoimme yhdistyksestä tietoa. Lisäksi järjestettiin yleisökysely, johon saatiin vastauksia niin paljon, että lomakkeet (80 kpl) loppuivat kesken. Kysymykseen millaiseen luonnonsuojelutoimintaan ihmiset olisivat halukkaita osallistumaan vastattiin:

  • retket ja koulutus 47 kpl, omien elämäntapojen muuttaminen 40 kpl, asiantuntija-apu 27 kpl, luontokerhon vetäminen/osallistuminen 16 kpl ja yhdistystoiminta 17 kpl.

  • Ympäristöuhkina koettiin 1988: ihminen-niminen luonnonilmiö, liikenne, teollisuus, ydinvoima, Mynäjoen saastuminen viemärivesistä (vastauksia tuli paljon koskien vesien saastumista), kemiallinen tehdas, otsonikato, pohjavedet, rautatiekuljetusten vaarat, tehomaatalous ja tehometsätalous.

 

Kasvihuoneilmiötä ei yleisö vielä tiedostanut, vaikka tänä vuonna vastaukset keskittyisivät varmasti siihen.

 

Yhdistykselle paikallinen kultakimpale on Mietoistenlahden arvokas lintuvesi. Tätä maankuulua aluetta on oltu koko toiminnan ajan mukana suojelemassa lausunnoin ja kannanotoin. Yhdistyksen tuolloisen puheenjohtajan esityksestä rakennettiin valtion toimesta lahden rantaan lintutorni. Lahdelle on järjestetty useita linturetkiä toiminnan aikana. Nykyään Saaren kartanon alueella on Koneen Säätiön omistama, Metsähallituksen ylläpitämä ja yhdistyksen huoltama Mietoisten luontotupa, jonka kautta tiedotus arvokkaasta alueesta tavoittaa suuren yleisön. Yhdistys saa ilokseen olla myös mukana luontotuvan toiminnan kehittämisessä . Koneen säätiön kutsusta olemme mukana vuosittain järjestettävässä ”avoimien ovien päivässä”, jolloin esitellään Saaren kartanoalueen rakennushistoriaa, kasveja ja lintuja. Toiminta Mietoistenlahdella on ollut tuloksekasta ja palkitsevaa.

 

Suot ovat alueemme Mietoistenlahteen verrattavia nähtävyyksiä. Kurjenrahkan kansallispuisto, joka on osittain Mynämäen alueella, perustettiin yhdistyksen toiminnan aikana. Kunnan alueella ovat myös jo suojellut Isosuo, Raistonsuo, Kolkansuo ja Kaukosuo, joka liittyy Vaskijärven luonnonpuistoon. Tällä hetkellä teemme suojelutyötä arvokkaalla Raumjärvellä ja sitä ympäröivällä suolla yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Raumjärven kuvaa voi ihailla Mynämäki-kirjan sivulla 68.

Kuhankuonolle on järjestetty retkiä ja suunnitelmissa on taas hiihtoretki suo-alueelle heti kun saamme lunta! Ilmastonmuutos saattaa estää tämän retken toteutumisen.

 

20 vuotta sitten olivat jäteasiat vahvasti esillä toiminnassamme. Yhdistys järjesti tuolloin kierrätystempauksia, -näyttelyitä ja kompostointikoulutusta. Tänään tuntuu oudolta ajatella aikoja, jolloin jätteidenkuljetusta ei ollut, yksityisiä kaatopaikkoja oli metsissä ja takapihoilla eikä osattu ajatellakaan jätteiden lajittelua. Tässä asiassa yhdistys teki lujasti valistustyötä alueellaan mm ajamalla kaatopaikan yhteyteen ongelmajäteasemaa, joka sinne perustettiinkin. Kierrätyskeskustakin oltiin perustamassa, mutta onneksi ihmiset saivat kirpputori-liikeidean.

Jokainen meistä tuntee jätehuollon nykytilan, mutta tuosta villistä ajasta ei todellakaan ole kulunut edes 20 vuotta.

 

Perinnemaisemista ja kasveista on huolehdittu monenlaisissa yhteyksissä. Uhanalaisen laukkaneilikan hoitotalkoot on järjestetty Pyheen Ylishaakarin kedolla jo vuodesta 1995. Mietoisten nimikkokasvi on laukkaneilikka. Perinnemaisemia on kartoitettu jo vuodesta 1994 ja niitä on hoidettu yhteistyössä luonnonsuojelupiirin kanssa. Lähiluontoretket ovat tuoneet paikalliset kasvit meille tutuiksi.

 

Yhdistyksen 10-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin mittava luentosarja ”ihminen-luonto-tulevaisuus”. Yhdeksänä iltana tunnetut asiantuntijat kertoivat meille suurista ympäristöuhista, arkeologisesta ympäristötutkimuksesta, uusiutuvista energialähteistä, paikallisista arvokkaista luontokohteista ja muista mielenkiintoisista aiheista, joiden ansiosta luentosalit täyttyivät kiinnostuneista kuulijoista.

Aiheet eivät juurikaan muuttuisi, jos nyt järjestettäisiin vastaava tilaisuus. Luonnonsuojeluyhdistys on tuolloin ollut hyvin ajassa kiinni ja ongelmat ovat olleet tiedossa. Nyt ovat ympäristöuhat selvillä laajemmin tehokkaan tiedottamisen ansiosta. Seminaarin anti tiivistettynä oli, ettei ympäristön ryöstön seurauksia voida vähentää lisäryöstöillä. Meillä on raskas vastuu seuraaville sukupolville.

 

Yhdistys on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin. Luontokerhotoimintaa viriteltiin jo yhdistyksen alkuvuosina. Sittemmin yhdistys on pitänyt perheluontokerhoa yhdessä MLL:n Mynämäen yhdistyksen kanssa sekä koululaisten iltapäiväkerhoa Ihalaisissa. Perhetoimintaan liittyen järjestettiin myös viikonloppuretki Saariston Rengastielle. Vielä laajempi yhteistyöverkosto koottiin Tavastilan kotiseutumuseolla ja koululla järjestettyä ”Syksyn satoa, taitoja ja tapoja” -perheluontotapahtumaa varten. Varsinais-Suomen Agendatoimiston johdolla tapahtumaa olivat toteuttamassa luonnonsuojeluyhdistys, MLL:n, SPR:n, 4 H:n, partiolaisten ja VPK:n yhdistykset Mynämäen ja Mietoisten alueelta sekä Mynämäen kunta. Lisäksi on järjestetty retkiä, ja muutatiedottamista nuorille.

Lukioon olemme tilanneet Suomen Luonto-lehden ja Laurin yläasteen päättötodistuksen saavalle, luontoa harrastavalle oppilaalle olemme lahjoittaneet stipendikirjan. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme tämän toiminnan tulokset.

 

Vuonna 1999 yhdistys perusti kestävän kehityksen työryhmän, johon kutsuttiin yhteistyössä ympäristösihteerin kanssa paikallisyhdistyksiä. Työryhmä toimi aktiivisesti joitakin vuosia järjestäen seminaareja, perustaen luomuruokapiirin ja korostamalla luonnon vaikutusta ihmisen terveyteen.

 

Koko toiminnan ajan on järjestetty erilaisia yleisötilaisuuksia. Aiheina ovat olleet edellä mainittujen vesiasioiden lisäksi mm liikenne, metsänhoito, pohjavedet ja juomavesi. Kevät- ja syyskokouksissa on usein ollut asiantuntijaesitelmiä. Aiheina mm. Mynälahti ja sen käyttösuunnitelma ja Life-projekti, ”kotijärvet kuntoon”, luomuviljely, järviruo´on käyttö, kulttuuriympäristö, kukkakärpäset, linnut, lepakot ja kasvit.

 

Linnuille on rakennettu pönttöjä joka kevät ja samalla opetettu ihmisille kyseisen pientalon rakennustaitoja sekä kerrottu lintujen pesinnästä, lajien käyttäytymisestä ja muusta aiheeseen liittyvästä.

 

Kannanottoja, lausuntoja, muistutuksia ja jopa valituksia on 20 vuoden aikana tehty useita. Mietoisten yleiskaavoihin otettiin kantaa, Silakkarin rakennushanke saatiin estettyä, Raision tehtaitten laajennushanke keskeytyi 1990 luonnonsuojeluyhdistyksen muistutuksen seurauksena. Kalelan asukkaita ja luontoa vahingoittavan louhoshankkeen pysäyttämiseen panostettiin paljon aikaa ja vaivaa, mutta lainsäädäntö eli maa-aineslaki on säädetty siten, että ainoastaan joissakin tarkoin rajatuissa tapauksissa maa-ainesten otto voidaan kieltää. (Tässä tapauksessa ei katsottu paikalla pesivän liito-oravan olevan vaarassa). Kanta-Mietoista lukuunottamatta kunnassa ei myöskään ole haja-asutusalueilla yleiskaavaa, joka ohjaisi maankäyttöä ja turvaisi luonnon ja asukkaiden ympäristön. Parhaillaan on meneillään vaikuttaminen Varsinais-Suomen maakuntakaavaan, joka sisältää maankäytön suunnitelmaa pidemmällä tähtäimellä ja ohjaa viranomaisten toimintoa ja tulevaa yleiskaavaa. Myös liikennesuunnitteluun on otettu kantaa.

 

Luonnonsuojeluyhdistys on myöntänyt ympäristöpalkinto on myönnetty 4-H yhdistykselle, Hannu Revolle, Anja ja Matti Alihaanperälle sekä Pirkko ja Tero Raimorannalle.

 

Lähes vuosittain olemme olleet esillä Mynämäen kirjastossa luonnonsuojeluviikolla, jolloin on jaettu luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä ja tuotu toimintaamme tiedoksi kuntalaisille. Joulukortteja, joita painettiin valokuvakilpailun pohjalta, on edelleen ollut myynnissä syyskokouksissa. Perinteiseksi muodostunut syyskokouksen glögitarjoilu on luonut viihtyisät puitteet kokoontumisille ja vakavatkin asiat on käsitelty miellyttävissä merkeissä. Yhdistyksen jäsenet ovat aktiivisesti kokouksissa evästäneet hallitusta erilaisilla hankkeilla tulevaa toimintaa varten. Yksi tällainen esimerkki on ”yölaulajat” –tapahtuma, joka järjestettiin Mietoisten luontotuvalla useampana vuonna. Kokoonnuimme alkukesästä ensin seuraamaan kuvaesitystä tuvan sisätiloissa, jonka jälkeen lähdimme ulos kuuntelemaan mahtavaa lintujen yökonserttia. Tapahtuma kiinnosti etenkin nuoria perheitä. Pöllöretket ovat olleet suunnitelmissa, mutta aiotut ajankohdat eivät ole onnistuneet.

 

Sokerina pohjalla ovat yhdistyksen jokavuotiset kevätretket, jotka on viime vuosina järjestetty yhteistyössä Nousiaisten seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Aikaisemmin oli järjestetty pienimuotoisempia linturetkiä lähialueelle.

Ensimmäinen pitempi retki järjestettiin Vaskijärvelle, jossa oppaana toimi alueen vankka luonnontuntija Jaakko Teinilä. Seuraavina vuosina suunnattiin Seitsemisen kansallispuistoon Pohjois-Hämeessä ja vaellettiin Kuhankuonolla. Käytiin myös Seilin saarella. Vierailimme Paraisilla sikäläisen yhdistyksen vieraana ihailemassa Lennholman tammia ja ihmettelemässä Paraisten kalkin louhimoaluetta. Vuosituhannen vaihdetta juhlimme Mietoistenlahden rannalla opastetulla linturetkellä ja vuotta myöhemmin teimme ikimuistettavan retken Jurmoon. Tutustuimme siellä myös uuteen lintuasemaan ja vanhaan kauniiseen puukirkkoon, joka täyttyi ääriään myöten meistä retkeilijöistä sekä söimme Pirjo Mattsonin makoisaa kalakeittoa. Ihastuttuamme saaristoon, pysyimme edelleen merellisissä maisemissa ja seuraavaksi laivauduimme Katanpään linnakkeelle Kustavissa. Seuraavana vuonna pysyivät jalat lähes kuivina kun retkeilimme Laitilan Otajärvellä, Kauppilan umpipihalla ja Kyläraulan perinnemaisemassa. Olemme myös käyneet Liesjärvellä ja Torronsuolla. Syyskokouksessa kuulimme esitelmän Lapin Kevosta ja niinpä rohkenimme lähteä kevätretkelle Lappiin. Päiväretkemme muuttui näin lähes viikon mittaiseksi, mutta matka oli ikimuistettava kiitos hyvien oppaiden ja huolenpidon Kevolla. Kävimme myös katsomassa Porkkalan aluetta jonka luovutuksesta oli retkivuonna kulunut 50 vuotta. Saimme ihailla sekä luontoa että nauttia seudun kulttuurista, jota on paikkakunnalla tarkasti vaalittu. Viime vuonna halusimme saada nuoret perheet innostumaan yhdistyksemme toiminnasta ja suuntasimme kohti Korkeasaarta, jossa oppaamme kertoi eläintarhan työstä uhanalaisten eläinten suojelussa.

 

Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut sen perustamisesta Ilmari Aikkinen ja vuodesta 1999 Pirjo Majuri. Pirjon ollessa ”äitiyslomalla” hoiti puheenjohtajan tehtäviä Juhani Heino, joka sen jälkeen jatkoi useita vuosia yhdistyksen varapuheenjohtajana.

 

Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin toiminnassa olemme olleet edustettuna lähes joka vuosi.

 

10 vuotta sitten Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri valitsi ”vuoden yhdistykseksi” Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistyksen.

 

Yhdistyksen kunniajäseneksi kutsuttiin Jaakko Teinilä, joka on ansiokkaasti toiminut yhtäjaksoisesti yhdistyksen hallituksessa sen perustamisesta lähtien.

 

Hallituksessa ovat vuosien varrella toimineet Hannu Repo, Jaakko Teinilä, Marja-Leena Kataja, Terhi Linjos. Alpo Maunula, Saini Heino, Kari Atiainen, Veijo Kaitanen, Mikko Kankare, Matti Nurminen, Hannu Koskimo, Pirkko Raimoranta, Emil Raimoranta ja Mikko Laine.

 

Tänä vuonna jatkaa Pirjo Majuri yhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi olemme saaneet uuden sihteerin ja taloudenhoitajan.

 

Yhdistyksen hallitus vuonna 2008:

Pirjo Majuri puh. 040-5871071 email: pirjo.majuri(at)kalliokaivo.fi

Terhi Linjos, varapj puh. 024310238 (myös gsm) email: terhi.linjos(at)dnainternet.net

Elise Vanhanen, siht. puh 050-5985246, eamil: elise.vanhanen(at)turkuamk.fi

Pirkko Mäkinen-Mattila, tal.hoit puh 0400-789300 email: pirkko.makinen-mattila(at)dnainternet.net

Kari Ahtiainen, puh 024310606 (myös gsm) email: kari.ahtiainen(at)dnainternet.net

Juhani Heino, puh. 0500-720569 email: juho(at)wakkanet.fi

Emil Raimoranta, puh 050-5660684, email: emil.raimoranta(at)dnainternet.net

Mikko Laine, puh. 044-5956110