Sijainti: Pääsivu / Jemma / liito-oravaprojekti

liito-oravaprojekti

Liito-oravat elävät myös Varsinais-Suomessa


Liito-oravalle sopivissa elinympäristöissä on pesäkoloiksi ja lepopaikoiksi vanhoja tukevia kolopuita, ja sopivia tiheähköjä sekametsiä löytyy myös Varsinais-Suomesta.

Liito-orava on yhä uhanalainen laji, sillä liito-oravalle sopivat elinympäristöt vähenevät koko ajan. Vanhoja elinympäristöjä tuhoutuu enemmän kuin uusia ehtii muodostua. Liito-orava on kärsinyt metsienkäsittelyssä aiemmin suosituista avohakkuista ja yhden puulajin suosimisesta.

Liito-orava tarvitsee sekametsiä, joissa on eri ikäisiä puita - riittävästi pesintään soveltuvia haapoja, suojapuita ja ruokailupuita. Liito-oravalle soveliaat metsät ovat nyt hakkuissa poistuvia metsiä.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin liito-oravakartoituksessa suuri osa liito-oravahavainnoista tehtiinkin jo pihapiireissä, mikä kertoo siitä, että lajin on pakko hakea sopivia elinympäristöjä jo metsienkin ulkopuolelta. Liito-oravan tulevaisuus turvataan parhaiten säilyttämällä sen nykyinen asema uhanalaisuusluokituksessa.

Uhkana liito-oravalle on mm. haapojen teollinen tehokäyttö, jos liito-oravalle tärkeät pesä- ja ravintopuut katovat Varsinais-Suomesta. Liito-oravan suojelu ei ole suotuisan suojelun tasolla, koska ei ole pystytty osoittamaan että laji pitkällä aikavälillä säilyisi elinvoimaisena sen luontaisissa elinympäristöissä. Suojelun suunnitteluun tarvitaan seurantaa - ja suojelun ehkä tärkeimpänä edellytyksenä on jo aiemmin mainittu uhanalaisuus-status.

Kolopuiden vähentyessä liito-oravan pesäkolotkin vähenevät. Avuksi voidaan ottaa pönttöjen ripustaminen linnunpönttöjen tapaan. Viereisessä kuvassa on erityinen liito-oravanpönttö: pöntön suuaukon kohdalla on oltava riittävän paksua lautaa, jotta liito-orava hyväksyy pöntön pesäkolokseen.

Luonnonsuojelupiirin LIITO-ORAVA-KARTOITUS: loppuraportin yhteenveto:LIITO-ORAVAHAVAINNOT VARSINAIS-SUOMESSA 1990-LUVULLA

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri kartoitti vuonna 1997 yleisökyselyn avulla Varsinais-Suomessa 1990-luvulla tehtyjä liito-oravahavaintoja. Luonnonsuojelupiiri toteutti selvityksen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Lounais-Suomen metsäkeskuksen kanssa. Selvityksessä onnistuttiin tuottamaan konkreettista ja ajantasaista perustietoa, jota kaikki tahot voivat käyttää mm. metsähakkuiden suunnittelussa ja kaavoituksessa.

Sivulla näkyvissä kuvissa on liiturien elinympäristöä Piikkiössä (kuvat: Hannu Klemola 2003).

Kaikista havainnoista laadittiin tietolomake, jossa kuvailtiin havaintotyyppi ja -ajankohta, liito-oravan pesä- tai esiintymispaikan tarkka sijainti sekä koordinaatit. Myös havainnoitsijan yhteystiedot löytyvät lomakkeelta. Havaintopaikat pesäpuineen rajattiin 1:20 000 kartalle. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri toimitti koko aineiston Lounais-Suomen metsäkeskukselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 21.8.1997. Aineisto toimitettiin metsäkeskuksesta metsänhoitoyhdistyksille vasta kesäkuun alussa 1998.

Yhteensä havaintoja tuli 491 kpl. Havainnoitsijoita oli 127. Havainnoitsijat jakautuivat luontoharrastajiiin ja maallikoihin. Tyypillistä luontoharrastajille oli havaintojen runsaus pieniltä ja syrjäisiltä alueilta. 10 aktiivisinta havainnoitsijaa vastasikin yli puolesta (53%) havaintojen kokonaismäärästä. Maallikkohavainnoitsijat löysivät usein merkkejä liito-oravasta kotipihastaan. Yksi kysymyksistä koski havainnon tyyppiä (pesälöytö, näköhavainto, jätös jne.). Pesälöytö koettiin arvokkaimmaksi, jolloin esim. jätöslöydön ilmoittamista samalta alueelta ei aina katsottu tarpeelliseksi. Havaintotyypit luokiteltiinkin korkeimmaksi arvotetun tyypin mukaan. Pesälöydöiksi tulkittiin kolmannes (33%), näköhavainnoiksi viidennes (20%) ja jätöslöydöiksi kolmannes (32%) havainnoista.

Luontoharrastajat toimivat usein yhden tai kahden kunnan alueella, mikä moninkertaisti näiden kuntien havaintoilmoitusten kokonaismäärän. Lähes puolet (44%) havainnoista löytyy 4 kunnan alueelta (Kisko, Laitila, Sauvo ja Somero). Toisaalta tällaisista havaintoryppäistä voi päätellä vastaavilla alueilla momissa muissa kunnissa esiintyvän liito-oravia; niistä ei vain ole tehty havaintoja. Tutkimusalueen 54 kunnasta 18:stä ei saatu havaintoja. Nämä kunnat ovat pääasiassa rannikko- tai saaristokuntia tai kaupunkimaisia kuntia.

Selvityksen pohjalta liito-oravien kokonaismäärästä Varsinais-Suomessa on vaikea sanoa mitään varmaa. Varsinais-Suomessa lienee muutama tuhat liito-oravaa. Liito-oravaa esiintyy varmimmin Varsinais-Suomen metsäisissä sisämaan kunnissa. Saaristossa liito-oravia ei esiinny. Kaupunkiympäristöstä liito-orava on melko varmasti hävinnyt kokonaan viime vuosikymmeninä. Havainnot vahvistivat aikaisempaa käsitystä liito-oravan levinneisyydestä. Nisäkäslajiksi liito-oravia on Suomessa joka tapauksessa vähän.

Varsinais-Suomen liito-oravahavainnot 1990-luvulla havaintotyypin mukaan:

Pesälöytö (reviiri) 151 kpl (33%), joista arvokkaimmiksi arvioituja 151 (33%).
Näköhavainto 155 kpl (34%), joista arvokkaimpia 92 (20%) (*).
Varastolöytö 10 kpl (2%), joista arvokkaimpia 8 (2%) (*).
Jätöksiä ja jälkiä 221 kpl (48%), joista arvokkaimpia 147 (32%) (*).
Kuollut eläin 18 kpl (4%), joista arvokkaimpia 6 (1%) (*).
Ei mainintaa 55 kpl (12%).
Yhteensä 458 havaintoa, joista yhteensä arvokkaimmiksi arvioituja 100.

*) havainto saattaa sisältyä 'ylemmäntasoiseen' tyyppiin: esim. pesälöytö voi sisältää jätöslöydön.

Viereisessä kuvassa näkyy liito-oravan jätöksiä. Kotihiiren papanoita muistuttavien pötkylöiden pituus on noin 12 mm ja paksuus noin 4 mm. Kevättalvella liito-oravan papanat ovat helpommin tunnistettavissa, koska otus syö tuolloin erityisesti lehtipuiden norkkoja, joiden sisältämä siitepöly värjää jätökset keltaisiksi.

Varsinais-Suomen liito-oravahavainnot 1990-luvulla kunnittain

Alastaro 24 Lieto 9 Pöytyä 12
Askainen 0 Loimaa 8 Raisio 0
Aura 11 Marttila 5 Rusko 0
Dragsfjärd 4 Masku 6 Rymättylä 0
Halikko 15 Mellilä 0 Salo 12
Houtskari 0 Merimasku 0 Sauvo 32
Iniö 0 Mietoinen 5 Somero 73
Kaarina 0 Muurla 3 Suomusjärvi 4
Karinainen 4 Mynämäki 23 Särkisalo 1
Kemiö 2 Naantali 0 Tarvasjoki 3
Kiikala 16 Nousiainen 19 Turku 3
Kisko 38 Oripää 2 Uusikaupunki 4
Korppoo 0 Paimio 21 Vahto 2
Koski 4 Parainen 0 Vehmaa 11
Kustavi 0 Perniö 3 Velkua 0
Kuusjoki 4 Pertteli 6 Västanfjärd 2
Laitila 59 Piikkiö 0 Yläne 8
Lemu 0 Pyhäranta 0 Yhteensä 458

Havaintoja tutkimusalueen ulkopuolelta yht. 32 kpl: Eura 10, Kiikoinen 1,
Kodisjoki 7, Lappi 1, Rauma 1, Vampula 4 ja Ypäjä 8 kpl.

Vanhaa metsää Piikkiössä.

Piirrokset: Päivi Pylkkö



Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton maakuntajärjestö, joka edistää toimialueensa luonnon- ja ympäristönsuojelua.

« elokuu 2020 »
elokuu
matiketopelasu
12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31