Sijainti: Pääsivu / Historiaa

ILY:n historiaa

Hieman historiaa

Ilomantsin Luonnonystävät aktivoituivat uudelleen pitkän tauon jälkeen keväällä 2008. Toiminnan käynnistäjänä voidaan pitää Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin Möhkön Rajakartanossa 29. maaliskuuta 2008 pitämää kevätkokousta.

Paikalla olivat tuolloin muun muassa piirin puheenjohtaja Heikki Simola, piirin monitoimimies Heikki Pönkkä ja monia muita. Ainoana ilomantsilaisena paikalla ollut möhköläinen lintuharrastaja Päivi Sissonen oli jo tiedustellut piiriltä yhdistyksestä. Myös Kari Rissanen oli paikalla toimittajan ominaisuudessa ja ilmaisi kiinnostuksensa toimintaan.

Möhkössä virinneen keskustelun myötä Ilomantsin Luonnonystävien toiminta päätettiin elvyttää. Toukokuun 22.päivänä 2008 Murginapirtillä kokoontui 21 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Päivi Sissonen ja sihteeriksi Kari Rissanen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tuire Nygrén, Jorma Lemmetyinen, Minna Kärkkäinen ja Väinö Leppänen. Varalle valittiin Annikki Kärkkäinen, Heikki Attila.

Vuoden 2012 hallitus valittiin Piirolan Pihassa 24.4.2012 pidetyssä vuosikokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Marko Tuovinen ja hallituksen jäseniksi Sanna Kotajärvi, Liisa Mononen ja Väinö Leppänen sekä varajäseneksi Jorma Lemmetyinen.

Luontotoimintaa on ollut niin yksilö- kuin yhdistystasolla. Vuosien varrella on tehty luontopolkuretkiä, tiirailtu lintuja, tunnistettu perhosia sekä ihailtu luonnonkukkapäivänä kukkia. Yhdistys on antanut muutamia lausuntoja sekä tehnyt yhden valituksen.

ILY:n toteutuneet retket ja tapahtumat

 

Luonnonkukkien päivää vietettiin su 16.6.2013 Puustilan maisematilalla Maukkulassa 

 

Vuoden 2013 Luonnonkukkien päivän teemalajeina olivat matarat. Mataroiden sukunimi Galium viittaa kreikan sanaan gala eli maito. Mataroilla onkin ollut käyttöä maidon juoksettamisessa, ja joidenkin lajien on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa. Mataroita on myös omistettu Neitsyt Marialle sänkyheinänä ja Maarianpahnana. On väitetty, että Neitsyt Maria pani seimeen juuri mataroita, koska aasit olivat jättäneet ne syömättä. Myös värikasveina matarat ovat maineikkaita.

Kasviharrastus on ollut kasvussa viime vuosina. "Uudet määritysoppaat ja aina mukana kulkevat kännykkäkamerat innostavat ihmisiä hakemaan tietoa löytämistään kasveista. Myös ikkunasuomen luontoon.fi -verkkofoorumi tarjoaa määritysapua", kertoo aluepäällikkö Hannu Klemola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen edistäminen ja yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Teemapäivän juuret ovat Tanskassa, jossa päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa Luonnonkukkien päivää on järjestetty vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2013 Suomessa järjestetään vapaaehtoisvoimin lähes sata luonnonkukkien retkeä ympäri maata.

Luonnonkukkien päivän järjestävät Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL, Kasvityöryhmä, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen Biologian Seura Vanamo ja Suomen ympäristökeskus.

Ilomantsin tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Puustilan maisematilan kanssa. Oppaanamme toimi tilan isäntä Sauvo Henttonen. Retkeilimme kylämaisemassa, pellolla ja läheisellä lammella. Retken jälkeen nautimme talon tarjoilusta tilan tuvassa.

Lisätietoja Puustilasta: www.puustilanmaisematila.fi

 

La 4.5.2013 Tornien taisto

Pieni, mutta sitkeä joukko osallistui tänäkin vuonna Tornien taistoon Möhkönvaaran lintutornilla. 39 lajia havaittiin.

 

Lintukurssi 15.4. – 25.5.2013 Ilomantsissa

Lintujen tunnistamista ja havainnointia luokassa ja retkillä sekä tutustumista lintuharrastuksen perusasioihin.
Luokkakokoontumiset: ma 15.4. ja 22.4. klo 18-20.30 Ilomantsin lukiolla
Retket:
iltayön pöllöretki ma 22.4. klo 21-23,
yöretki Kesonsuolle pe-la 17.-18.5.
aamuretki Sonkajanrantaan la 25.5.
Järjestäjänä Ilomantsin kansalaisopisto yhteistyössä Ilomantsin Luonnonystävien kanssa
Kesonsuon retkellä pe 17.5.2013 klo 18-24 nähtyä:
Joutsen
Kaakkuri
Kurki
Mustalintu
Riekko
Teeri
Töyhtöhyyppä
Valkoposkihanhi
Valkoviklo
Sonkajanrannan retkellä la 25.5.2013 klo 04-09 nähtyä:
Isokuovi
Jouhisorsa
Joutsen
Kalalokki
Kalatiira
Kurki
Käki
Käpytikka
Lapasorsa
Lehtokerttu
Naapurin kukko
Pajulintu
Pajusirkku
Peippo
Pikkulokki
Punavarpunen
Pääskynen
Rantasipi
Ruokokerttunen
Sepelkyyhky
Sirittäjä
Taivaanvuohi
Telkkä
Tukkasotka
Uunilintu
Valkoposkihanhi
Västäräkki

 

Su 17.6.2012 Luonnonkukkien päivä

Ilomantsissa Luonnonkukkien päivää vietettiin su 17.6.2012 Petkeljärven kansallispuistossa klo 12-15.

Sauvo Henttonen toimi oppaanamme. Kiitos Sauvolle!
Kokoonnuimme Petkeljärven kansallispuiston rajalla puistoon johtavalla tiellä klo 12.00. Mukana oli saappaat ja kynä.
Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Petkeljärven retkeilykeskuksen kanssa. Sunnuntailounaalla oli tarjolla Metsänvartijanpaistia ja se maistuikin retken jälkeen.

 

La 26.5.2012 Yhteisretki Kesonsuolle Ilomantsi-Seuran ja Ilomantsin Kalevalaisten Naisten kanssa

Lähtö oli Ilomantsin linja-autoasemalta. Lämmintä vaatetta päällä ja vettä hylkivät kengät jalassa matkamme alkoi klo 9 linja-autolla kohti Kesonsuota. Lintutornille oli kävelymatkaa pääasiassa pitkospuita pitkin noin kilometri.

Nuotiokahvit nautittiin 11 maissa Kurenharjun laavulla. Siitä osa jatkoi matkaa vettä pitkin Heimo Ihalaisen  veneessä ja osa matkasi linja-autolla Ala-Koidalle. Piitulaisten venerannassa teimme vaihdon ja toinen osa porukasta matkasi veneellä Kurenharjuun. Vettä olikin reilusti, rantojen mökit ja saunat näyttivät olevan melkein hukkumaisillaan. Päivä oli kaunis ja kolmen eri seuran jäsenet nauttivat matkasta täysin rinnoin.

Kiitos järjestäjille: ILOMANTSI-SEURA, ILOMANTSIN KALEVALAISET NAISET JA ILOMANTSIN LUONNONYSTÄVÄT!

La 5.5.2012 Tornien taisto

Pieni, mutta sitkeä joukko osallistui Tornien taistoon Möhkönvaaran lintutornilla. 24 lajia havaittiin mm. tuulihaukka ja metso.

 

Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset 2013

 

27.11.2013 Ilomantsin kunnanhallitukselle

Lausunto Valkeajärven ja Iso -Ahvenjärven ranta-asemakaavaluonnokseen

Ilomantsin Luonnonystävät ry esittää huolensa Tornator Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisen Valkeajärven ja Iso -Ahvenjärven suunnitteilla olevan ranta-asemakaavan vaikutuksista järvialueen herkkään erämaaluontoon toteutuessaan.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan maanomistajan tulee tehdä kunnalle ennen suunnitelman mukaisten menettelyjen aloittamista osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siinä kerrotaan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenee, miten valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös, miten kaavatyön edistymisestä tiedotetaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole tehty kaavoitustoimien alkaessa, jolloin kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ja osallistua valmisteluun eivät ole olleet riittäviä. Tästä syystä on ennen luonnoksen hyväksymistä edellytettävä yleisen kokouksen pitämistä kaavan tiimoilta. Huomioiden tämän maanomistajakaavan laajuus, kunnan on suhtauduttava siihen aivan samoin kuin alueelle tehtäisiin osayleiskaava.

Yksi asia, joka kaavassa tulee esille, on rakentamisen kautta tehostuvan maankäytön seurauksena lisääntyvä maaston kulutus. Tätä ei ole arvioitu. Alueen maaperä on varsin kulutusherkkää, eloperäinen pintakerros on ohut ja harjuilla on kulutukselle altista jäkälikköä. Natura-arviossa on puutteita.

Rakennusmäärä on kaikilla mittareilla mitattuna ylisuuri, kun kyseessä on pienten järvien alue. Paikalliset ihmiset ja luontomatkailijat (järvialuetta halkaisee Susitaival) käyttävät järvialuetta paljon virkistyskäyttöön. Järvillä kalastetaan, retkeillään ja käydään uimassa. Jos suunnitellut rakennuspaikat toteutuvat, paikallisten asukkaiden virkistyskäyttöä vaikeuttavat venerantojen ja rantautumispaikkojen väheneminen. Merkittävä luontoarvo alueella on järvien kirkasvetisyys, mikä on Ilomantsissa harvinaista.

Matkailullisesti hiljaisuudelle on tulossa maailmanlaajuista kysyntää. Ilomantsilaisia matkailutoimijoita on mukana Itä-Suomen yliopiston Hiljaisuus ja kuuntelu matkailuosaamisen resursseina –hankkeessa. Tämä järvialue on arvokas kokonaisuus ja ainutlaatuinen hiljaisuudessaan. Jos järvialue kaavoitetaan, alueelle olisi laadittava rinnakkainen hoito- ja käyttösuunnitelma (kuten Metsähallitus tekee vastaavilla alueilla).

Kun järvialue on erämaaluonteinen ja etäällä palveluista, olisi rantojen mitoitusperusteena käytettävä alennettua mitoitusta 3 rakennuspaikkaa/rantakilometri. Järvialueelle suunnitellut 1,5 -kerroskorkeutta omaavat loma-asunnot voisivat kaavamääräyksessä olla vain 1-kerroksen korkuisia visuaalisen kapasiteetin huomioivan rakentamisohjeen mukaan.

Esitämme alueen maankäytön vaihtoehtona, että järvialueesta muodostettaisiin valtion maakaupoin luonnonsuojelualue. Yhtiöt ovat hakanneet alueen varsin perusteellisesti, joten suurta eroa lunastuksen ja oston välillä tuskin on.

 

14.6.2013 Ilomantsin kunnanhallitukselle

Muistutus Ilomantsin kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavaan

Ilomantsin Luonnonystävät ry katsoo, että Ilomantsin kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava Hutunniemen Pääskynpesän suunnittelualueen osalta on huolimattomasti ja maakuntakaavan suunnittelumääräysten vastaisesti suunniteltu. Lisäksi alue on sijoitettu kulttuurihistoriallisesti ja arkeologisesti merkittävälle alueelle eikä alueen arkeologiaa ole kyllin perusteellisesti selvitetty.

Ilomantsin kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavan muiden suunnittelualueiden; Koulun ja Soihtulantien alueen, Rajavartioston alueen, Kurenkankaan alueen ja Kunnanviraston korttelin suhteen ei ole huomautettavaa.

Edellä esitetyn johdosta Ilomantsin Luonnonystävät ry esittää, että Hutunniemen Pääskynpesän suunnittelualue erotetaan muusta kaavoituksesta, jotta osayleiskaavan puutteet ja virheet Hutunniemen ja Pääskynpesän osalta on mahdollista korjata. Esitämme myös, että järjestetään yleinen keskustelu- ja kuulemistilaisuus, jossa kuullaan kuntalaisia ja muita osallisia Hutunniemen Pääskynpesän osalta.

 

15.3.2013 Maakuntakaavan 3.vaihetta koskeva muistutus 

Ilomantsin Luonnonystävät ry esittää, että Repovaaran tuulipuistoalue Ilomantsin Sonkajassa poistetaan maakuntakaavasta.

Suunniteltu tuulipuisto aiheuttaisi alueen asukkaille melu- ja välkehaittaa. Maisemavaikutus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa on suuri ja laajalle vaikuttava kokonsa ja näkyvyytensä puolesta. Hakovaara-Kirvesvaara on valtakunnallisesti merkittävä, arvokas maisema-alue, kuten myös Sonkajan alue. Tuulipuisto näkyy laajalle alueelle, myöskin Ilomantsin kirkonkylälle. Ilomantsin järveä ja kirkonkylää ympäröivä alue on maakuntakaavaluonnoksen mukaan maakunnallisesti maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kuinka korkeintaan 20 vuotta toimiva tuulivoimala, joka ei ole taloudellisesti itsekannattava energian tuotantomuoto vaan vaatii runsasta yhteiskunnan tukea sekä lisäenergiaa toimiakseen, sopii karjalaiseen vaaramaisemaan ja kulttuuriympäristöön?

Tuulivoima ei ole luotettavaa ja tasaista sähköntuotantoa, sen käyttöaste on parhaimmillaankin 25% ja vikatiheys kasvaa laitosten ikääntyessä. Tuuli ei ole tasaista ja ennustettavissa. Silloin kun energiantarve on suurin, tuulivoima ei pysty sitä tuottamaan. Sähkön tuotannon on oltava luotettavaa ja itsekannattavaa, kilpailukykyistä ilman tukia.

Vaikutuksia linnustoon, eläimiin ja kaloihin ei ole tutkittu tarpeeksi. Tarvitaan lisäselvityksiä. Alue on vetisellä alueella, vaikuttaako tuulivoima Koitajoen planktonsiian kutemiseen nousuun?

Mitkä ovat mahdollisen tuulipuiston vaikutukset maan ja kiinteistöjen arvoon? Tuulipuisto tulee lähelle vakituista asutusta ja kotieläintiloja.

Kesonsuo on merkittävä vapaaehtoisesti suojeltu alue. Kesonsuolla pesii arvokkaita ja uhanalaisia lintuja. Alue on myös merkittävä  arktisten lintujen muuttolintualue. Kuinka linnut ja eläimet pakenevat tuulipuiston vaikutusalueelta?

Tuoko tuulivoima työtä ja toimeentuloa seutukunnalle? Paikallisen elinkeinoelämän kannalta tuulipuiston rakentaminen ei ole tarpeellista.

Toteutuuko maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen? On tehtävä perusteellinen ympäristövaikutusanalyysi, jos tuulipuiston suunnittelua jatketaan. Melu-, välke-, varjostus-, linnusto-, kalasto- ja maisemavaikutukset on arvioitava huolella. Tuulivoiman terveydellisiä haittoja ihmisille ei ole tutkittu luotettavasti.

isl_banneri5.jpg

suomen_luonto_banneri.png