Puroista syntyy virta

Konkreettista työtä pienvesien hyväksi sekä pienvesien tilan edistämistä paikallisesti, maakunnallisesti sekä koko maan kattavasti.

Suomen luonnonsuojeluliitto panostaa pienvesiin, yhteen uhanalaiseen osaan maamme luontoa. Alkuperäisessä tilassa olevia pienvesiä on jäljellä enää 2% ja suurin osa pienvesistämme on kiireellisessä avun tarpeessa. Pienvesi luontotyypinä on herkkä muutoksille ja niissä asustavat monet lajit ovat uhanalaisia tai taantuneita.

Puroista syntyy virta -hanke tuo esimerkin omaisesti esiin keinoja ja tapoja toimia pienvesien hyväksi sekä ottaa kantaa pienvesien tilaa heikentäviin toimiin rakentavasti ja ratkaisuja etsien. Hankkeessa tulee useita konkreettisia kunnostuskohteita sekä moniin ongelmia aiheuttaviin tekijöihin otetaan kantaa. Hanke kunnostustoimet keskittyvt lähinnä Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan raja-alueille, pienvesityön ollessa laaja-alaisempaa.

”Länsi-Suomen Lappi” -pienvesien helmi
Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan raja-alueet ovat hyvin epätyypillistä satakuntalaista tai pohjalaista maisemaa. Alueen erikoisuuksiin kuuluvat laajat asumattomat suoalueet ja erämaiset kangasalueet, joiden valtaisat pohjavesivarat purkautuvat lähteinä ja puroina. Soiden, metsien ja lähteiden mosaiikki muodostaa runsaan virtavesien verkoston, Karvianjoen sekä Isojoki-Lapväärtinjoen vesistöalueet. Myös Kyrönjoki saa alkunsa aivan samoilta juurilta. Alueen vähäinen järvisyys tekee virtavesistä omaleimaisia ja yhtenäisiä puro- ja jokialueita. Purojen lisäksi alueen muu luonto on vertaansa vailla, joskin monilta osiin vedet ja muu luonto ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Pienvesien tila
Pienvesiin kohdistuu monenlaisia uhkatekijöitä, sillä monasti pienvedet ovat ensimmäinen osa vesistöä, johon kuormitus kohdistuu. Pieni puro on herkkä ja haavoittuvainen systeemi ja siihen kohdistuva vähäinenkin heikentäminen riittävän useasta kohdasta saavat pienveden tilan heikkenemään. Pienvesiin muutoksia aiheuttavat mm. metsäojitukset ja hakkuut, soiden kuivatus, peltoalueiden viljely ja kastelu, yhdyskuntien ja kiinteistöjen jäte- ja valumavedet, pohjavesien käyttö, liikenne, energiantuotanto ja ilmastonmuutos ym. Kaikkien niiden haitallisia vaikutuksia pienvesiin voidaan hillitä tai jopa saada kokonaan loppumaan kokonaisvaltaisella luonnon huomioinnilla suunnitemia tehtäessä.

Pienvesi on ekosysteemi, johon vaikuttaa hyvin moni tekijä puron ulkopuolella veden tilaan ja määrään hyvin paljon. Itse puro onkin hyvä indikaattori siitä, millaisessa tilassa valuma-alue on. Kuten vanha sanonta kuuluukin ”joki on valuma-alueensa lapsi”, korostuu virtavesiajattelussa erityisen hyvin. Mikäli purojen tila on heikko, ei pääuomana oleva joki voi olla sekään kovin hyvässä tilassa. Siksi vesistöajattelu tulisi lähteä aina valuma-alueajattelusta eikä vain pelkän joen tai järven tilan parantamisesta.


Ilmastonmuutos -uhkaava haaste
Pienvesien tulevaisuus näyttää ilmastonmuutoksen vaikutuksien osalta varsin huolestuttavalta. Vielä pahemmalta tilanne näyttää, mikäli maankäyttö säilyy entisellään ilmastonmuutoksesta huolimatta. Sadekausien muuttuminen kevät- ja syyssateista talvisateiksi, muodostaa pienvesille todellisen haasteen. Talvisateiden lisääntyminen kasvattaa kiintoainesten huuhtoutumista korkeiden virtaamien myötä. Leutojen talvien lisääntyessä maa ei routaannu nykyisellä tavoin ja eroosio lisääntyy. Lumivarastojen jäädessä lähes olemattomiksi kevätaikana sulamisvesien määrä alenee ja yhdessä kuivien kesäkausien kanssa alivirtaamakaudet kasvavat, jolloin myös kuivuus lisääntyy entisestään. Sääolot äärevöityvät ja kriittiset tekijät korostuvat entisestään. Juuri silloin mm. pohjavesien runsaus ja ojitamattomien soiden vesivarastojen merkitys nousevat esiin. 


Lajien huomiointi
Pienvedet ovat osaltaan monin paikoin uhanalaisia tai ainakin taantuneita. Monissa pienvesissä ja sen eri tyyppisissä vesistön osissa elää niihin valikoitunut lajisto eläimiä ja kasveja. Pienvesien lajisto on hyvin monessa tapauksessa varsin huonosti tunnettu ja monet lajeista ovatkin taantuneet ihmistoimintojen seurauksena. Näin joko pienvedet itsessään ovat jo uhanlaisia tai taantuneita, sekä niissä elää useita vähälukuisia lajeja, joiden puolesta pienvesien suojelua tulisi kehittää ja esitää nopeasti. Pienvesien lajistossa on myös muutamia hyviä indikaattorilajeja, jotka ilmaisevat vesistön olevan poikkeuksellisen hyvässä tilassa ja erityisen arvokas vesistö.

Pienvesien tilan parantaminen
Yritysyhteistyön tarkoituksena on kannustaa pienvesien kunnostustoimiin ja antaa niiden tekemisessä hyvää esimerkkiä toimimalla itse suunnannäyttäjänä pienvesien kunnostustöissä vuosien 2009-2011 aikana. Jokaisena vuotena on tarkoituksena tehdä mittavia kunnostusprojekteja Karvianjoen ja Isojoki-Lapväärtinjoen alueiden pienvesillä, sekä olla mukana alkuperäisten kalakalakantojen suojelutyössä ja apuna kannan säilymisen eteen tehtävissä toimissa.

Kunnostuskohteet ovat etukäteen huolella suunniteltuja toimenpiteitä, jotka koostuvat virtaamanohjauksesta, pienten kynnysten tekemisestä, suojapaikkojen rakentamisesta, sekä kutupaikkojen kunnostuksesta ja tekemisestä. Työ tehdään pääosin talkoovoimin, mutta myös koneita käytetään tarpeellisessa määrin. Kunnostettavat kohteet ovat maankäytön vuoksi muuttuneita alueita, joita pyritään saamaan kunnostuksillä lähemmäs luonnontilaa. Kunnostuskohteina ovat purot, joissa on tunnetusti olemassa taimenkanta, joka tarvitsee kunnostustoimia kannan vahvistamiseksi. Tyypillisiä kohteita ovat peratut uomat, joiden virta-alueita voidaan lisätä nykyisestään palauttamalla perattuja kiviä takaisin puroon ja rakentamalla esim. puunrungoista suojapuita ja virranohjaimia puroon. Kutusotaikoita teemme laittamalla karkeaa soraa virtapaikkojen niskaosille sopiviin paikkoihin.

Kalakantojen suojelutyössä olemme yhteistyössä kalatalousviranomaisen kanssa ja mukana emokalaston pyyntityössä ja alkuperäisen taimenkannan kasvatustyössä laitosolosuhteissa. Näin taataan alkuperäisten taimenpoikasten saanti myös istutuskäyttöön koko vesistöalueelle kun emokalaston määrä saadaan riittävän suureksi. Karvianjoen alueelta emokalastoa kerätään mädinhankintaa varten lokakuussa 2009. Niistä on tarkoituksena saada perustettua emokalasto, joka kykenee tuottamaan riittävän määrän mätiä, sillä kalatalousviranomaisten määritelmän mukaan vesistöalueille ei saa istuttaa muuta taimenkantaa kuin vesistön omaa kantaa.

Pienvesivaikuttaminen
Käytännön töiden lisäksi hankkeessa pyritään seuraamaan ja vaikuttamaan pienvesiä koskevaan päätöksentekoon. Se voi olla vesilain muutokseen liittyvää tai paikallista, esimerkiksi maakuntakaavaan tai yksittäistä pienvettä uhkaavaan hankkeeseen reagoimista lausunnoin ja kirjelmin. Myös yhteistyö eri julkishallinnon viranomaisten kanssa on tavoitteena, pinvesien arvostuksen lisäämiseksi.

Hanke laajenee talven 2010 aikana maakunnista valtakuntaan. Näitä käytännön toimia ja kiinnostuksen lisäämistä pienvesiin pyritään lisäämään kaikkien asiasta kiinnostuneiden yhteisöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita voivat olla luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset ja myös muut vesi- ja kalatalousalan organisaatiot, kuten kalastuskunnat, osakaskunnat, kalastusalueet sekä vapaa-ajankalastusjärjestöt ja eri viranomaistahot.

TT