Marraskuu 2009: Lypsyä ja talven odottelua

Emotaimenia on pyydetty Karvian kalalaitokselle alueen puroista syys- ja lokakuun aikana. Osa kaloista olikin kutuvalmiita emoja, joita pidettiin tarkasti silmällä ja odotettiin varsinaisen kutuajan alkamista. Kuteminen alkaa, kun veden lämpötila laskee alle 6 asteen, mutta myös ilmeisesti muilla tekijöillä, kuten valoisuudella on merkityksensä asiaan. Tämä ajankohta osuu yleisesti loka-joulukuulle, paikasta riippuen. Kututapahtuma kestää useita päiviä, viikkoja, jolloin kaikki kutukypsät kalat käyvät kudulla.

Yksittäisellä naaraalla kututapahtuma kestää vain muutaman tunnin parinmuodostuksen, kutukuopan kaivuun ja kutemisen ajan. Naaras saattaa toki nousta hiljalleen jokea päivien ajan kohti kutupaikkoja ja katsastella samalla soveliaita urosehdokkaita, jotka odottavat sopivia kumppaneita. 

Taimenet käytiin läpi marraskuun alussa pyyntien loputtua ja niistä otettiin dna-näyte. Sitä varten jokaiselta kalalta otettiin pieni pala vatsaevästä ja näyte säilöttiin etanoliin. Helsingin yliopiston genetiikan laitos analysoi näytteet talven aikana, jotta saadaan varmuus taimenkannan puhtaudesta.

Samalla katsottiin kutuvalmiit naaraat ja koiraat. Ne laitettiin altaaseen odottamaan lypsyä. Näytteenoton jälkeen kutuvalmiit kalat lypsettiin. Muutaman naaraan mäti lypsettiin kuivaan muovirasiaan, jonne lisättiin usean koiraan maitia pisaroittain. Mäti sekoitettiin ja jonkin ajan jälkeen se huuhdittiin puhtaalla vedellä. Lypsyn jälkeen kalat siirrettiin altaisiin talvehtimaan ja hedelmöittynyt mäti laitettiin erikseen haudottavaksi.

Hedelmöitetty mäti siirrettiin omaan hautomoon, jossa se viettää sydäntalven ajan ritilälaatikoissa, hapekkaan veden huuhdeltavana. Kun hautomon vesi on "lämmintä" pohjavettä, noin 4-asteista, saavuttaa mäti kuoriutumisvaiheen luonnonoloja nopeammin. Mätijyväset saavuttavat noin puolivälissä silmäpistevaiheen, jossa alkion silmä näkyy selvästi mädin kuoren läpi. Noin 450 päiväasteen kasvun jälkeen taimenenpoika kuoriutuu pois mätijyväsen sisältä ja alkaa elämään itsenäistä elämää.

Helmikuu 2010: Kuoriutuminen ja syömisen opettelua

Helmikuun ollessa jo pitkällä, mäti on alkanut kuoriutua ja jäljellä on enää viimeisiä kuoriutumattomia jyväsiä. Kuoriutuneet poikaset ovat uineet ritiläverkolta alas altaaseen, jossa ne viettävät noin 3 viikkoa ruskuaispussinsa varassa, josta ne saavat kasvuenergiansa alkuviikkoina. Tänä aikana poikaset vain lähinnä ovat paikoillaan ja kuluttavat aikaa". Jotkut saattavat vähäisesti pyörähdellä tai uida pienen matkan. Turhaa ravinnon kulutusta on syytä välttää, koska tärkeintä on kasvaminen. Mitä nopeammin olet iso ja vahva, sen paremmat mahdollisuudet on menestyä.

Jo vähän ennen repussa olevan ravinnon loppumista, aloitetaan ruokinta. Muutaman tunnin välein altaaseen tipahtaa pieni määrä hienoa kalanruokaa, jota voi harjoitella pyydystämään.

Kasvu on nopeaa niillä, jotka oppivat "saalistamaan". Pian ruokaakin saa muuttaa vähän karkeammaksi ja sen kulutus kasvaa. Kun taimenenpoikanen on oppinut syömään, sen pituus on noin 2 cm. Pituutta ja painoa kertyy rivakasti, kun muistaa syödä ahkerasti. Nopeasti pituus venähtää kuvan kokoon, noin 3 cm pituuteen.

Päivät kuluvat lähinnä syömisen merkeissä, mutta nyt ruoka pitää jo hakea itse virtaavan altaan pinnalta. Ruokajyväset ovat kelluvia, kunnes kastuvat ja vajoavat hitaasti pohjaan. Kalalla on hetki aikaa saalistaa veteen tippuvaa jyvästä oikean saaliin tavoin. Luonnonvaistot ovat heränneet ja saalistusvietti syntynyt.

Jo tässä vaiheessa kaloissa on kokoeroja ja veden lämpötilalla on kasvuun suuri merkitys. Seuraavaksi vaiheessa onkin sitten isompaan altaaseen muuttaminen, myöhemmin keväällä

3.3.2010 TT