Karvianjoen taimenkanta turvataan
Karvianjoen taimenkanta viljelyyn
Luonnonvaraisten taimenkantojen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja turvaaminen on tärkeää. Arvokkaita luonnonkantoja pyritään vahvistamaan istutusten avulla, mutta tämä edellyttää kannan talteenottoa kalanviljelyn keinoin, jolloin istutuksiin on käytettävissä viljelylaitoksessa kasvatettua joen omaa kalakantaa. Karvianjoen alkuperäisen taimenkannan säilyttäminen ja talteen saaminen on ollut meillä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmässä pitkään toivottu asia, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko.
Karvianjoen alueella taimenistutuksiin saa käyttää vain joen omaa taimenkantaa. Karvianjoen taimenta ei kuitenkaan ole vuosiin ollut saatavilla istutuksiin, mistä on seurannut, että alueen kalastuskunnat eivät ole voineet hoitaa kalavesiään toivomallaan tavalla. Tämä on koettu isona ongelmana. Korvaavana lajina istutuspaineen tyydyttämiseksi onkin ollut harjus.
Tarve Karvianjoen omaa kantaa oleville taimenenpoikasille on kasvanut entisestään, sillä Karvianjoen kalakantojen hoitoon on nyt käytettävissä alueen turvetuotantoalueille määrättyjä kalatalousmaksuja. Resurssit taimenkannan elvyttämiseen ovat siis huomattavasti paremmat kuin aikaisemmin. Kalatalousmaksuja halutaan käyttää taimenkantojen hoitoon paitsi istutusten avulla, myös taimenten elinympäristöjä kunnostamalla. Keskeisenä maksujen käyttökohteena on näin aluksi kuitenkin emokalaston perustaminen viljelyä varten, Rannikko toteaa.
Karvianjoen taimenkantaa on pyydetty viime syksynä Ely-keskuksen kalatalousyksikön, Karvian kalastusalueen, paikallisten kalastuskuntien, Vanhankylän kalanviljely Oy:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Puroista syntyy virta –hankeen yhteistyönä. Hankkeen koordinaattori Teemu Tuovinen on ollut mukana emokalaston talteenotossa. Hänen näkemyksensä on että, Karvianjoen pohjoisosan sivupurot ovat tärkeitä taimenalueita, mutta pääuomassa taimenta esiintyy melko vähän. Syynä tähän on todennäköisesti sivu-uomien heikentynyt kalantuotantopotentiaali vuosikymmenten aikana ja pääuomassa tämä ongelma lienee vielä suurempi. Luonnontuotanto ei enää riitä tuottamaan riittävästi taimenta, niin kuin aikoinaan. Siksi tuki-istutuksia tarvitaan ainakin pääuomassa, jotta kalakanta kestää kalastuspainetta ja sitä riittää pyydettäväksi asti.
Tuki-istutuksien tekeminen luonnon omalla kannalla on erityisen tärkeää näin arvokkaassa vesistössä. Jokainen oma taimenkanta on osa luonnon monimuotoisuutta, joiden pelastamisella estetään alueellisesti erilaistuneiden kantojen tuhoutuminen. Näillä eriytyneillä taimenkannoilla on vuosituhansien aikana muodostuneita ominaisuuksia, joiden avulla ne ovat sopeutuneet kyseiseen vesistöön, siksi työhön kannattaa panostaa, jatkaa Tuovinen.
Taimenkannan talteen saaminen on ollut mittava urakka, jossa kaikkien osallisten työpanos on ollut merkittävä. Kalat on pyydetty syksyn 2009 aikana Karvianjoen
pohjoisosien sivuhaaroista. Pyydetyistä kaloista otettiin dna-näytteet, jotka tutkittiin
Helsingin yliopiston genetiikan laitoksella. Näytteiden perusteella kerätyt taimen
on puhdasta Karvianjoen taimenkantaa. Pyydetyistä kaloista perustetaan nyt
alustava emokanta viljelyyn Karvian kalalaitokselle. Mikäli kaikki menee
suunnitelmien mukaan, poikasia tullaan saamaan viimeistään parin vuoden
kuluttua istutuksiin. Emokalastoa on edelleen tarkoitus täydentää muutaman vuoden
aikana, jotta tuotantomääriä saataisiin nostettua. Siten myös Karvianjoen
pääuoman taimenmäärä saataisiin selvään kasvuun kalastajien iloksi.
29.1.2010 TT