Sijainti: Pääsivu / Vuokraa mökki! / Aili Kyllikki Jalava (30.9.1910 - 11.10.1991)

Aili Kyllikki Jalava (30.9.1910 - 11.10.1991)

Tämä juttu perustuu lääkintävoimistelija Eeva-Marja Etelämäen haastatteluun. Heidän tuttavuutensa alkoi 1972, jolloin hän alkoi hoitaa vuotta aiemmin halvaantunutta Aili Jalavaa. Sittemmin heistä tuli hyvät ystävät.

Aili Jalava oli suomen kielen maisteri ja töissä eduskunnan kirjastossa. Kirjat ja suomen kieli olivat hänelle hyvin tärkeitä. Hän luki paljon. Suosikkikirjailija oli Aleksander Solzenitsyn, jonka valokuvakin oli Aili Jalavan seinällä. Hän luki kaikki Solzenitsynin kirjat suomeksi tai, jollei suomenkielisiä ollut saatavilla, ruotsiksi.

Elokuvat ja teatteri olivat niin ikään Ailille tärkeitä. Hän harrasti myös kirjoittamista: runoja syntyi etupäässä pöytälaatikkoon, vaikka Etelämäen mielestä aineistoa olisi ollut pitemmällekin. Käsityötkin, varsinkin pitsinnypläys, kuuluivat Aili Jalavan harrastuksiin.

Vuohisaari silmäterä

Aili Jalavan viimeinen tahto oli, että Vilppulan Vuohisaari säilyy sellaisena kuin se oli hänen aikanaan - eli mahdollisimman luonnontilaisena. Puita hän ei antanut kaataa, eikä edes ns. metsänhoidollisia toimenpiteitä saanut tehdä. Itsestään kaatuneesta puusta saattoi sentään ottaa polttopuuta, kertoo Etelämäki.

Mökkisaaren Jalavat hankkivat aikoinaan, kun Ailin isä sairastui astmaan. Lääkäri määräsi lähtemään Helsingin "roskailmasta" puhtaaseen Hämeeseen. Mökki löytyi lehti-ilmoituksen perusteella. Kesämökki olikin ahkerassa käytössä. Isä asui kesät mökillä, jonne Aili hänet aikaisin keväällä vei. Viikonloppuisin hän ajoi Helsingistä isän seuraksi.

Vasemmalla Vuohisaaren sauna järveltä katsottuna. Oikealla pieni vieras huvilan terassilla. Kuvat: Juho Kytömäki ja Kaija Helle.

Aili Jalava nautti itsekin mökillä olosta. Hän muutti mökille yleensä ennen juhannusta ja lähti pois syksyllä, kun sorsastus alkoi. Iltapäivät kuluivat verannalla lukiessa ja luontoa katsellessa.

Aili Jalava nautti luonnosta ja eläimistä. Loppuun asti hän kartutti leikekokoelmaansa eläinkuvilla ja hauskoilla luontojutuilla. Myös Suomen Luonto -lehti kului käsissä. Järjestöaktiivi hän ei kuitenkaan ollut, vaikka seurasikin tarkkaan luonto- ja ympäristöasioita.

Englannissa piikomassa v. 1934

Ailin vanhemmat olivat kotoisin Janakkalasta. Perhe ei ollut erityisen varakas, mutta Aili Jalava oli etevä ja luki itsensä maisteriksi ja päätyi eduskuntataloon kirjastonhoitajaksi. Opiskeluaikanaan Aili kuului hämäläiseen osakuntaan ja oli sitäkin kautta kallellaan Pirkanmaalle. "Suuri tapahtuma" hänen elämässään oli 1934 Englantiin piikomaan lähteminen.

Aililla oli pieni, mutta kiinteä ystäväpiiri. Hän oli herttainen ihminen, mutta ponttakin hänestä löytyi tarvittaessa.

- Tulimme hyvin toimeen 40 vuoden ikäerosta huolimatta, kertoo Eeva-Marja Etelämäki. - Aili kuului maan hiljaisiin eikä tuonut itseään mitenkään julki.

Viimeisen kerran Eeva-Marja Etelämäki ja Aili Jalava tapasivat Ailin kuolinpäivänä Lauttasaaren hoitokodissa.

Aili Jalava haudattiin lokakuussa 1991 Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

Viimeistä tahtoa kunnioitetaan

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri kunnioittaa Aili Jalavan viimeistä tahtoa ja haluaa säilyttää saaren mahdollisimman luonnontilaisena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Vuohisaari on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Mökin käyttäjien toivotaan noudattavan annettuja ohjeita.

Saaressa on lahopuuta melkoisesti sekä pystyssä että maapuina. Järeimmät lahorungot ovat koivua ja haapaa. Niillä kasvaa taula-, pakuri-, haavan-, kuori-, kanto- ja arinakääpää.

karhunkaapa.jpg

Karhunkääpä. Kuva: Juho Kytömäki.

Kalliomännyn tyveltä on löytynyt myös vanhoja luonnonmetsiä suosiva harvinainen karhunkääpä. Myös toinen vanhan metsän laji, männynkääpä, kuuluu saaren lajistoon. Sammalkerros on huomattavan yhtenäinen ja häiriintymätön. Tulvatasanteen yläpuolelta löytyy Pirkanmaalla melko harvinaisen vaiveron kasvusto.

Vuohisaarella on paikallista merkitystä metsä- ja rantaluonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta. Saaressa sijaisevien rakennusten käyttö ja kunnossapito sovitetaan yhteen suojelutavoitteiden kanssa.

koivulahopuu.jpg

Vuohisaaressa puut saavat lahota rauhassa. Kuva: Juho Kytömäki.

Sivun alkuun