Sijainti: Pääsivu / Kannanotot ja lausunnot

Kannanotot ja lausunnot

Kannanotoilla ja lausunnoilla vaikutamme mm. kaavoitukseen luonnon monimuotoisuuden ja viheryhteyksien säilyttämiseksi.


Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirit tiedottavat 8.8.2017

Lentokenttää rakennetaan ilman lupia ja kaavaa Pyhtäällä


Luonnonsuojelijat arvostelevat Pyhtään lentokenttää, jota rakennetaan jo Hevossuolle ilman yhtään lupaa tai kaavaa. Hankkeen ympäristöluvan lausuntoaika loppui perjantaina. Kentän sijoituspaikkaa ei ole ratkaistu myöskään yhdessäkään kaavassa vaikka lentotoiminta tuo haittoja laajoille alueille.

Pyhtään Hevossuolle rakennetaan harrastusilmailuun tarkoitettua lentokenttää. Kentäksi suunnitellulta alueelta on hakattu metsä pois ja sen pohjaa tasoitetaan jo. Rakennustyöt aloitettiin ennen lentokentän ympäristöluvan muistutusten jättöajan päättymistä, joka oli viime perjantaina.

”On törkeää aloittaa rakentaminen vaikka hankkeella ei ole lupia”, sanoo toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiristä. ”Lentokenttien sijaintipaikat pitää päättää myös kaavoilla, koska kenttien ja niiden aiheuttaman lentotoiminnan meluvaikutukset ulottuvat pitkälle. Nyt Hevossuon lentokenttää ei ole maakuntakaavassa eikä Pyhtään kunnan kaavoissa.”

”Luonnonsuojelun kannalta lentokentän sijoituspaikka on huono”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. ”Pyhtään lentokenttä sijaitsee vain kilometrin päässä Natura 2000 -linnustonsuojelualueesta. Se on lähellä Valkmusan kansallispuistoa ja monien uhanalaisten petolintujen pesiä. Lisäksi Pyhtään ja Itä-Uudenmaan rannikon läpi menevät arktisten vesilintujen sekä monien päiväpetolintujen muuttoreitit.”

Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirien mielestä kentälle ei tule myöntää ympäristölupaa. Kentän sijoituspaikasta ja aiheuttamasta lentotoiminnasta ei ole tehty luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia, joten lupa olisi lain vastainen.  

Lisätietoja

- Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, puhelin 045 1049 388 kymenlaakso@sll.fi

- Luonnonsuojeluliiton lentokenttäasiantuntija Pertti Sundqvist, puhelin 050 4328 281, pertti.sundqvist@sll.fi

- Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi (8.8. ja sitten 14.8 alkaen)

- Piirien ympäristölupamuistutus: https://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/pyhtaa-lentopaikka-030817


3.8.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirit:.

Muistutus Pyhtään lentopaikan ympäristölupahakemuksesta

 

MUISTUTUS

Kotkan kaupungin ympäristölautakunnalle

Kotkan kaupungin ympäristölautakunta, Kotkan ympäristökeskus, Kotkantie 6, 48200 Kotka, ymparistokeskus@kotka.fi

Asia:

Lentopaikan ympäristölupahakemus, Hevossuo, Pyhtää

Viitaten kuulutukseenne lupapiste.fi:ssä

Muistuttajat:
        • Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri, Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, puhelin 045 1049 388 (toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas), kymenlaakso@sll.fi
        • Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki, puhelin 0400 615 530 (luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola), uusimaa@sll.fi

Uudenmaan piirin asianosaisuus

Uuden lentokentän toiminnan aloittaminen Pyhtäällä tulee lisäämään alueella sekä lento- että maaliikennettä. Molemmat vaikutukset ulottuvat pääkaupunkiseudulle asti. Osittain syynä on Malmin toimintojen siirtyminen Pyhtäälle ja helsinkiläislentäjien liikkuminen pääkaupunkialueelta lentokentälle. SLL:n Uudenmaan piiri katsoo olevansa asianosainen, myös siksi, että lentopaikan vaikutukset osuvat myös kentän lentotoiminnan melun kautta sen toiminta-alueelle. Lentopaikalta lähtevät harrastuskoneet voivat lentää Uudenmaan puolella sekä tuoda sinne melua ja muita haittoja. Jos kentän toiminta kasvaa ajan mittaan, vaikutukset Uudenmaan piirinkin alueella todennäköisesti lisääntyvät ajan mittaan.

Lentokentän sijaintipaikasta

Sijaintipaikka on luonnonsuojelun kannalta huono. Lupahakemuksen liitteenä olevan selvityksen mukaan muun muassa lähimmät tiedossa olevat merikotkan, haarahaukan ja kalasääsken pesät sijoittuisivat vain 1,5 – 3 kilometrin etäisyydelle. Nämä linnut ovat hyviä lentäjiä. Ne voivat lentää ja kaarrella kaukana pesäpaikasta.

Nousu- ja laskukiitojen lisäksi lintujen kohtaamaan meluun, häirintään ja törmäysvaaraan vaikuttaa olennaisesti se mitä lentopaikalta lähtevät lentäjät tekevät näillä alueilla. Jos he pyörivät matalalla lähialueilla, ongelmat kasvavat. Tätä välillistä lentokentästä koituvaa haittaa ei ole FCG:n raportissa riittävästi ymmärretty pohtia. Tämä koskee myös Natura 2000 -alueita, joista lähin lintudirektiivialue on 1-2 kilometrin päässä. Siksi hankkeesta tulee tehdä myös varsinainen Natura 2000 -haitta-arvio koko hankekokonaisuus ja muut hankkeet mukaan luettuna (LSL 65 §). Tähän on mielestämme tieteellinen vakava epäilys (vertaa myös EUTI C-127/02 ns. Vattimeri-päätös).

Alueen lähellä sijaitsee myös Valkmusan kansallispuisto, jonne lentotoimintaa häiriöineen voi suuntautua. On tiedossa, että kurjet käyvät yöpymässä Valkmusassa. Kurkien yöpymislentoreitit tulee siksi selvittää.

Lisäksi paikka sijoittuu valtakunnalliselle lintujen päämuuttoreitille. Siperiaan muuttavat arktiset vesilinnut – sorsat ja hanhet – menevät Itä-Uudenmaan rannikon läpi. Tällöin ilmassa voi yhdellä hetkellä olla kymmeniä tuhansia varsin isokokoisia lintuja. Lisäksi kohde on ongelmallinen petolintujen muuttoreittien suhteen.

Näistä syistä selvityksessä on esitetty, että törmäysriskien vähentämiseksi lentämistä Santaniemenselän-Tyyslahden vesialueen päällä “tulisi ohjeistaa välttämään. Alueella levähtää vuosittain (erityisesti muuttoaikaan) runsaasti vesilintuja, jonka lisäksi alueella ovat pesineet useina vuosina mm. sääksi, haarahaukka ja merikotka.” Jos lupa yleensä myönnetään, tämä raportin suositus tulee määrätä sitovaksi lupaehdoksi.

Luvan selkeys, tarkistamistarve ja seuranta

Koska lupahakemus on varsin epämääräinen, ympäristölupaan tulee antaa selkeät määräykset toiminnasta siten, ettei niiden suhteen voi syntyä tulkinnanvaraisuutta.

Esimerkiksi luvan perusteena olevat arviot lentojen lukumääristä tulee siksi määrätä luvassa sitovasti rajoittaviksi lupaehdoksi. Myös toiminnanharjoittajan liitteissä tekemät lupaukset, jotka koskevat muun muassa laskuvarjohyppytoimintaa, tulee muuttaa sitoviksi lupaehdoiksi.

Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan uusintaa, jos sen aiheuttamat ympäristöhaitat lisääntyvät. Siksi myös luvan tarkistamisesta tulee antaa määräys, joka edellyttäisi luvan tarkistamista, jos toiminta kasvaa tai olennaisesti muuttuu arvioidusta. Määräyksessä tulee olla tarkistamisprosessin aloittamisen edellytyksenä jonkin tietyn suuruinen muutos toiminnassa.

YSL edellyttää, että toiminnanharjoittaja on selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lentokentällä lentosuoritteiden lukumäärä ja sen muutokset on yksi tapa arvioida vaikutuksia ja niiden muutoksia. Toiminnanharjoittajan tulee siis olla selvillä kaikista kentälle suoritettavista lennoista, mukaan lukien esimerkiksi läpilaskut ja ylösvetoharjoitukset. Luvassa tulee antaa määräykset siitä, miten toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan. Monilla moottoriradoilla on jo käytössä reaaliaikainen melumittaus. Yksi tapa pysyä selvillä lentokentän ympäristövaikutuksista olisi määrätä sinnekin jatkuva melumittaus.

Pohjavedet

Lentokenttien ympäristöluvissa on tavanomaisesti määräykset tankkauspaikan (tai -paikkojen) rakenteista siten, etteivät pohjavedet vaarannu. Lupaan tulisi saada myös määräys, joka kieltää edes tilapäisen tankkauksen tai vastaavan muualla kuin tankkauspaikalla. Muussa tapauksessa on mahdollista, että normaali tankkaus tehdään tankkauspaikalla, mutta joskus voidaan tehdä tilapäinen tankkaus huonommin turvatuilla laitteilla muuallakin. Tyypillinen esimerkki voisi olla kannettavasta polttoainesäiliöstä kaatamalla tapahtuva tankkaus. Sellaisen tankkauksen yhteydessä sattuu paljon helpommin vahinkoja kuin kunnon laitteilla varsinaisessa tankkauspaikassa. Konkreettiset lupamääräykset ovat tässä tapauksessa erityisen tarpeellisia pohjavesialueen läheisyyden takia.

Melu

Lentokenttien eräs merkittävimmistä ympäristöhaitoista on melu. Melua koskevissa lupamääräyksissä tulisi huomioida sekä ympäristömelunormit, lentokoneiden äänen kapeakaistaisuus sekä asumisterveysasetuksen melurajat. Vapaa-ajan asumiseen käytettävällä alueella normit ovat tiukat. Lupamääräysten tulisi olla niin selkeät, että luvanhaltija kykenee niiden perusteella antamaan riittävät ja selkeät ohjeet kentän käyttäjille. Luvanhaltija on vastuussa kaiken toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja joutuu siis ohjeistamaan kaikki käyttäjät.

Meluhaittojen vähentämiseksi ympäristöluvassa voi antaa tarvittavia rajoituksia esimerkiksi konetyyppien ja niiden meluisuuden tai häiritsevyyden perusteella. Hyvä ja käytetty tapa on rajoittaa lentotoimintaa ajallisesti. Yöaikaan tulee kieltää kaikki lentotoiminta. Juhlapyhinä ja kesäviikonloppuina, jolloin lähistön loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ihmisiä ulkona, lentotoimintaa tulee rajoittaa. Yöllä ja aikoina, jolloin lentotoiminta erityisesti häiritsee, tulee kieltää sellainen lentotoiminta, jossa sama kone kiertää kenttää ja tekee mahdollisesti harjoituslaskuja, läpilaskuja tai ylösvetoharjoituksia.

Täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta

Lupa ei saa tulla voimaan eikä toimintaa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Se tekisi mahdolliset muutoksenhaut tehottomiksi.

Yhteenveto

Ensisijaisesti pidämme ympäristöluvan antamista ongelmallisena. Katsomme, että  sijoituspaikkaa ei voi ratkaista ennen varsinaista Natura 2000 -arviointia, jossa otettaisiin huomioon koko hankekokonaisuus sekä muut lintualueisiin kohdistuvat hankkeet.

Toissijaisesti pidämme tärkeänä, että hankkeelle määrätään selvät sitovat lupaehdot, niiden seuranta ja tarkistuksen laukaisevat kriteerit.

Luvan toimeenpanoa ei voi sallia ennen lainvoimaisuutta.

Lisätietoja
- tekninen neuvonantaja Pertti Sundqvist, puhelin 050 4328 281, pertti.sundqvist@sll.fi
- Uudenmaan piiri: luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
- Kymenlaakson piiri: toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, puhelin 045 1049 388 kymenlaakso@sll.fi

Vakuudeksi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON KYMENLAAKSON PIIRI

Lassi Kujala                       Riku Rinnekangas

puheenjohtaja                     toiminnanjohtaja

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI

Laura Räsänen                    Tapani Veistola
puheenjohtaja                     luonnonsuojeluasiantuntija


6.4.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin 30.3.2017 kevätkokouksen kannanotto 

Metsäbiotalous pilaa luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja vedet


Suomi on tekemässä biotalouden nimissä ennennäkemättömän muutoksen metsissään. Avohakkuut lisääntyvät päivä päivältä, eikä nyt kaadettava vanha metsä palaa enää takaisin.

Suomen metsät ovat nuorentuneet jo pidemmän aikaa hakkuiden seurauksena. Biotalouden eteneminen kiihdyttää kehitystä entisestään. Lakikaan ei estä ikärakenteen nuorentumista, sillä puun läpimittasäätely poistui uuden metsälain myötä. Puut kaadetaan jatkossa aiemmin, mikä johtaa talousmetsien monimuotoisuuden romahdukseen. Näin tapahtuu, vaikka Suomi on sitoutunut kansainväliseen luonnon monimuotoisuussopimukseen.

Ilmastonmuutoksen hallinnassa lähivuosikymmenet ratkaisevat, pysytäänkö Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa maapallon 1,5 asteen lämpenemisessä. Kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää voimakkaasti ja nopeasti. Metsäbiotalous lisää hakkuita reilussa vuosikymmenessä kolmanneksen nykyisestä. Tämä johtaa metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen merkittävään pienenemiseen. Suomen metsäpolitiikka on vastakkaista sovittuun myös ilmaston kannalta.

Vesiensuojelussa on niinikään edessä massiiviset ongelmat, sillä suometsätkin halutaan tehokäyttöön. Kun metsätalouden vesienkäsittelyä ei säädellä ympäristölupamenettelyllä ja rahoitus vapaaehtoiseen vesiensuojeluun on riittämätöntä, metsäbiotalouden haittoja luonnolle ei pystytä hallitsemaan vesistöjenkään osalta.

On karmeaa, kuinka Suomi on maan hallituksen johdolla valmis pilaamaan pysyvästi suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden, käyttämään metsiä ilmaston kannalta typerästi sekä lisäämään metsänhoidon vesistöpäästöjä.

Vapaaehtoisuuteen perustuvalla METSO-suojelulla ei kehitystä pystytä estämään. Joka päivä hakkuissa katoaa suojelunarvoista metsää. METSO-ohjelmaan osoitetulla rahoituksella päästään Kymenlaaksossa korkeintaan 3-4% suojelualaan. Suojelukelpoista metsää on jäljellä maakunnassa noin 10% metsäpinta-alasta. Suurin osa Kymenlaakson vanhoista metsistä tulee siten katoamaan biotalouden myötä.

                                                                                

27.3.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirit tiedottavat 27.3.2017

Pyhtään lentopaikan vaikutukset on selvitettävä kattavasti


Pyhtään kirkonkylän läheisyyteen suunnitellaan lentopaikkaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirien mielestä hankkeen vaikutukset tulee selvittää, ja siitä pitää kuulla kansalaisia. Koska lentotoiminta ja sen melu leviää kunnan ja maakunnan rajojen yli, kentän sijoitusmahdollisuudet tulee selvittää Pyhtään kirkonkylän osayleiskaavaa laajemmin maakuntakaavakaavassa, sekä tarvittaessa myös erillisessä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Rakennustöitä ei pidä aloittaa ennen kuin kaavat ja luvat ovat lainvoimaisia. 

"Lentotoiminnan vaikutukset ovat monitahoisia koskien sijaintipaikan luonnonolosuhteita, lentotoiminnan ympäristövaikutuksia ja alueen asukkaisiin kohdistuvia vaikutuksia", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas.

"Lentokenttä on kuitenkin myös ylikunnallinen eli maakunnallisen tason kysymys, koska sen aiheuttama lentomelu ulottuu kunnan rajan yli", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola. "Lentopaikan sijoittuminen lähelle Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien rajaa merkitsee, että sen vaikutuksia tulee tarkastella molempien maakuntien kannalta. Tähän on hyvät mahdollisuudet, kun Kymenlaakson uutta maakuntakaavaa ollaan juuri valmistelemassa."

Ennakkotietojen mukaan Pyhtään lentopaikalla on tarkoitus harjoittaa myös laskuvarjohyppytoimintaa. Viimeaikaiset kokemukset laskuvarjohyppytoiminnasta ja sen aiheuttamista häiriöistä muualta Etelä-Suomesta tulee ottaa huomioon ympäristölupaa käsiteltäessä.

"Nyky-yhteiskunnassa alueiden käyttöä koskevan päätöksenteon on oltava avointa ja osallistavaa", Riku Rinnekangas muistuttaa. "Nyt maakuntatason hanketta on viety eteenpäin varsin hiljaa kansalaisista ja vaikutuksista välittämättä. Hankkeen Pyhtäällä herättämän kiinnostuksen – ja myös huolen – myötä asian valmistelu tulee tehdä avoimesti. Tavoitteet, aikataulut ja osalliset tulee selvittää nopeasti – samoin taho, johon kansalaiset voivat olla tarpeen mukaan yhteydessä. Itsestään selvää on, että mitään rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kaavat ja luvat ovat lainvoimaisia."

Lisätietoja  

- Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry, puhelin 045 1049 388

- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, puhelin 0400 615 530

 

16.2.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri vahvasti taustalla UPM:n
Kuva Mikko Hannonen
suojelupäätöksessä

 

UPM suojeli maillaan Kouvolan Halla-Sippolassa metsää ja suota noin 49 hehtaaria. Suojelu sai lainvoiman 7.2.2017.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri vaikutti keskeisesti suojelun toteutumiseen. Kesäkuussa 2014 se teki aloitteen UPM:n Riihisaaren metsän ja viereisen suon suojelusta. Metsä oli menossa hakkuuseen, mutta UPM:n mieli muuttui äkisti. Suojelu toteutui lopulta 25 hehtaarin kokoisena.

Viime vuonna alueella tehtiin ilahduttava havainto; liito-oravanaaras pesi Riihisaaressa muutaman vuoden tauon jälkeen.

Kesäkuussa 2013 piiri oli yhteydessä UPM:ään, joka oli aikeissa hakata Haukkasuon eteläpuolella Heinojantien varressa sijaitsevan metsän. Puissa oli jo ns. leimikkonauhat. Yhteydenoton jälkeen UPM pidättyi hakkuista. Metsän suojelu toteutui lopulta 13 hehtaarin kokoisena.

Myös Hangassuon lounaisosan 10 hehtaarin arvokohteesta piiri oli tietoinen. Alueesta olisi lähtenyt UPM:lle suojelualoite tänä keväänä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri kiittää UPM:ää Halla-Sippolan kohteiden suojelusta, ja aikoo olla jatkossakin yhteydessä yhtiöön suojeluasioissa. 


 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n syyskokous Kotkassa 24.11.2016

Kymenlaakson jäljellä olevat arvokkaat suot suojeltava

Kaikki vielä jäljellä olevat luonnontilaiset suot ovat korvaamattoman arvokkaita. Luonnontilaisia soita on niin vähän, että yhtäkään ei ole enää varaa menettää, tapahtuisipa suonraivaus turpeenoton, sammalenoton, peltoviljelyn, lannanlevityksen, metsänkasvatuksen tai jonkin muun syyn takia.

Myös Kymenlaaksossa on jo otettu käyttöön suurin osa arvokkaista soista ja hävitetty samalla niiden luontoarvot. Seuraus on, että monet suotyypit ovat harvinaistuneet ja useat soilla elävät lajit käyneet uhanalaisiksi tai jopa kadonneet kokonaan.

Lajien säilymisen kannalta on tärkeää, että suot muodostavat verkoston, jotta suolta toiselle siirtyminen on eliöille mahdollista. Yksittäiset suojelukohteet kaukana toisistaan vailla kulkuyhteyksiä eivät ylipäänsä ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.

Soidenkäytön varjopuoli on myös siitä aiheutuvat erittäin haitalliset vaikutukset vesistöille ja ilmastolle.

Kymenlaaksolaisia suojelun arvoisia soita ovat mm. Haminan ja Kouvolan rajalla sijaitseva Kajasuo ja sen lähisuot Lamminsuo ja Honkalamminsuo. Samoin Haminan Pahanlamminsuo, Iitin Kunnaslampi, Kouvolan Hallasenlampi-Onkijärvensuo, Musta-Ruhmaan letto, sekä Harvia kuuluvat maakuntamme arvokkaimpiin.

Luonnonsuojelupiiri peräänkuuluttaakin soiden omistajia suojelemaan suonsa ja ottamaan asian puheeksi myös naapuripalstan omistajan kanssa. Yhteiskunnan suuntaan luonnonsuojelupiiri esittää toiveen, että myös muutettujen suoelinympäristöjen ennallistamiseen osoitettaisiin varoja. Se palvelisi sekä työllisyyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa, vesistöjä että ihmisten henkivakuutusta: luonnon monimuotoisuutta.

Lisätietoja:

Riku Rinnekangas, 0451049388, Markku Suoknuuti 0403241249

 

KANNANOTTO 26.3.2015 
Luonnonsuojelupiiri tyrmistynyt ympäristöhallinnon näivettämisestä
 

LAUSUNTO 26.5.2014:
Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaluonnos (Kouvola)