Sijainti: Pääsivu / Blogi / Tuulivoimaa 5/7: Järkeä vai ei

Tuulivoimaa 5/7: Järkeä vai ei

Motiva julkaisi 2010 kyselytutkimuksen, jonka mukaan tuulivoimaan suhtaudutaan myönteisimmin tuulivoimalapaikkakunnilla. Tuulimyllyjä vastustavat he, jotka asuvat muualla.

Tapahtunut tähän mennessä:

räjähtää...Barotrauma…infraääniä…

 

Nykyohjeitten mukaan tuulivoimalaa ei saa rakentaa tien viereen, koska pakkasella lavoista saattaa lentää jääpaloja. Tämä pelko on toiveajattelua. Reposaaren pengertiellä neljä tuulivoimalaa (nykyisin kolme) sijaitsi tienpientareella, kauttaaltaan veden ympäröimänä tuulisella rannikolla. Paikka on valtakunnan otollisimpia pelättyjen heitteleiden syntymiselle, mutta yhtään autoa tai ihmistä ei ole vahingoittunut parinkymmenen toimintavuoden aikana.

Tuulivoimalat ovat rakennettua ympäristöä, ne kuuluvat rakennettuun ympäristöön ja saasteettomana sähköntuotantomuotona sopivat taajamiin, jossa ne sitä paitsi kaunistavat lähes mitä tahansa kerrostalomaisemaa. Kaupunkilainen on normaaliliikenteessä kaupungin kaduilla tottunut pahempaan meluun ja välkkeeseen. Jos melu- ja välkeasiat otettaisiin yhtäläisesti huomioon teitä ja liikennevaloja suunniteltaessa, taajamakaavoittaminen seisahtuisi.

Järkevän aluesuunnittelun kannalta tuulivoima-alueet sopivat erityisesti kirkonkyliin ja maaseututaajamiin turvaamaan sähköntuotantoa. Maaseutu kärsii syysmyrskyjen katkomista sähköyhteyksistä: tällaisten alueiden elin- ja vetovoimaa kasvattaa, jos sähköä on hätätilanteissa saatavilla. Samalla se parantaisi valtakunnan "kahden pariston varassa" (Loviisa & Olkiluoto) olevaa toimintavarmuutta. Sähkölaskutuksessa siirryttiin vuonna 2013 arviolaskutuksesta kulutuksen mukaiseen täsmälaskutukseen etäluettavien mittareiden avulla. Luonteva kehitys olisi, että tuulisähkön ilmainen raaka-aine tulisi näkyviin myös tuotteen käyttäjien sähkölaskussa.

Maaseutukylissä tuulivoimalat toimisivat ohiajaville maamerkkeinä paikasta, josta löytyy kauppa ja huoltoasema. Laajat peltoaukeat niin ikään ovat kulttuurimaisemia, joiden yksitoikkoisia maisemia tuulivoimalat sopivat maamerkkeinä elävöittämään. Samalla myllyt toimisivat sorsa- ja varislintujen karkottimina satovahinkoja ehkäisemässä. Kun maapohja on valmiiksi raivattu, ei ole tarvetta samanlaisille perusteellisille luontoselvityksille kuin metsään rakennettaessa – ja metsä säästyy.

 

-Karri Jutila.

 

Seuraavassa osassa:

ei meidän kaupunkiimme…kauas kuluttajista…haitta & vastuu…