Sijainti: Pääsivu / Blogi / Tuulivoimaa 3/7: Lepakoita tornissa

Tuulivoimaa 3/7: Lepakoita tornissa

Motiva julkaisi 2010 kyselytutkimuksen, jonka mukaan tuulivoimaan suhtaudutaan myönteisimmin tuulivoimalapaikkakunnilla. Tuulimyllyjä vastustavat he, jotka asuvat muualla.

Tähän mennessä tapahtunut:

…hukattu…ruumista…menetetty…

 

Lepakot ovat vastalauseissa suosittu luontoaihe. Maaliskuussa 2011 Helsingissä järjestetyssä lepakkoseminaarissa  tuulivoima-alueita selvittänyt lepakkotutkija mainitsi, ettei kotimaisten tuulivoimaloiden alta ole kuolleita lepakoita löytynyt, ja samaa toistivat toiset tutkijat tuulivoimaseminaarissa Porissa maaliskuussa 2013. Reposaaren aallonmurtajan mylly sijaitsee paikassa, josta kulkee lepakoitten syysmuuttoreitti - eikä kuolleita lepakoita ole raportoitu tästä lintuharrastajien taajaan vierailemasta kohteesta. Lepakkoharrastajat mainitsevat tuulivoimapelotteena usein "barotrauman". Barotrauma on kanadalaisen tutkijaryhmän Current Biologyssä vuonna 2008 esittämä selitys kuolleille lepakoille, joita on Pohjois-Amerikassa löydetty kuolleina tuulivoimaloiden alla ulkoisesti koskemattomina. Eläimiä oli kuollut keuhkoverenvuotoon ja teorian mukaan tuulimyllyn lapojen pyöriessä yli 50 kilometrin tuntinopeudella aiheutuu muutaman metrin säteellä lavan ympäristöön ilmanpaine-ero, joka aiheuttaisi keuhkojen hiussuonten repeämisen (kuin sydänkohtauksen). Tämä yhdessä tiedonannossa esitetty teoria on levinnyt laajalti hyväksytyksi selitykseksi. Jos "barotrauma" toimii, on hämmästyttävää kuinka lepakot kuitenkin välttävät osumasta lapoihin.

Lepakko- ja lintukuolemista kertovissa tutkimuksissa on harvoin mukana luontaista verrokkialuetta, eli selvitys kertoo sen, mitä eläimiä on kuollut voimala-alueella, mutta ei viereisen tontin luonnollista kuolevuutta. Luontoillan vakiokysymyksiin kuuluu ihmettely polulle kuolleesta, koskemattomasta päästäisestä. Päästäinen ja lepakko ovat kumpikin pieniä hyönteissyöjiä vilkkaalla aineenvaihdunnalla. Pikkunisäkästieteilijällä ei ollut varmaa tietoa, mihin nuo päästäiset menehtyvät, mutta esitettyjä arvauksia ovat, että pedot hylkäävät päästäisen hajurauhasten takia tai päästäinen saa sydänkohtauksen; päästäisellä on nopeampi syke kuin millään muulla nisäkkäällä. Lepakon sydän pumppaa myös nopeasti.

Kanadalaista tuulivoimalatutkimusta oli rahoittamassa muun muassa öljy-yhtiö Shell. Muuan nuori tutkija hymähteli minulle, että tiedemaailman tuloksiin ei vaikuta rahoittajan liiketoiminta. Niin se menee teoreettisessa maailmassa (itsekin olen koulutukseltani luonnontieteen tutkija), mutta käytäntö on toista. Minulla oli kerran vaikeuksia saada luonnonsuojelualueen luontopolkutekstiin sanaa "luonnonsuojelu", koska rahoittajana toimineen kunnan metsätaloustoimija ei sitä halunnut. Jos on suomalainen kunta tarkka imagostaan, ylikansallisessa liikeyrityksessä mietitään mainostilaisuudet paljon tarkemmin.

Luonnontieteilijänä olen yllättynyt lepakoitten saamasta huomiosta ja toisaalta siitä, että metsään menevissä tuulivoimasuunnittelussa harvoin tarkastellaan liito-oravia. Kun tuulivoimakaavoituksia laaditaan metsäalueelle, liito-oravaselvityksen tulee kuulua esiselvityksiin, jotta voimalapaikkoja raivattaessa ei hävitetä luontodirektiivilajin esiintymispaikkoja. Tämä on jälleen yksi syy rakentaa tuulivoimalat ennestään raivatuille alueille.

 

-Karri Jutila.

 

Seuraavassa osassa:

…desibelirajaa…infraääniä…meteliä…