Sijainti: Pääsivu / Hajuheinätietoja kerätään

Hajuheinätietoja kerätään

Kasvistossamme on useita kumariinilta tuoksuvia heiniä kuten tuoksusimake, maarianheinät ja tesma, mutta vain yksi on aito hajuheinä eli Cinna latifolia. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri valitsi kevätkokouksessaan vuoden 2015 teemalajiksi hajuheinän, joka on maassamme rauhoitettu ja se kuuluu Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien luetteloon.

Hajuheinä on monivuotinen lehdoissa tavattava, lähes metrin korkuiseksi kasvava lyhytrönsyinen heinä, jolla on nuokkuva röyhy.

Cinna latifolia röyhy

Karheat lehdet ovat pitkäkärkisiä, kapeatyvisiä, 10–22 cm pitkiä ja 1–1,5 cm leveitä. Röyhy on 12–20 cm pitkä ja sen haarat ovat siirottavia tai nuokkuvia. Tähkylät ovat 3 mm pitkiä, yksikukkaisia ja teräväselkäisiä. Kaleet ovat tähkylän pituisia ja tasasoukkia. Ulkohelve on vihreä ja siinä on hyvin lyhyt, kaleiden peittoon jäävä vihne. Hajuheinä kukkii heinäkuussa. Nimensä kasvi on saanut siitä, että sen kuivat versot tuoksuvat kumariinille.

Cinna latifolia varsi

Euroopassa hajuheinää kasvaa harvinaisena Norjassa, Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä, josta levinneisyysalue jatkuu katkonaisena Kaukasukselle ja Siperiaan aina Japaniin saakka. Yleisempi laji on Pohjois-Amerikassa, jossa sitä tavataan Alaskassa, Kanadassa ja Yhdysvaltain pohjois- ja keskiosissa.

Suomessa hajuheinää tavataan etenkin Hämeestä, Keski-Suomesta ja Savosta, muualta maasta on vain hajanaisia havaintoja. Kasvupaikkoja tunnetaan Suomesta alle 150. Hajuheinä lienee levinnyt Suomeen myöhäisjääkaudella noin 10 000 vuotta sitten.

Hajuheinää tavataan useimmiten paikoissa, joissa vallitsee viileä ja tasaisen kostea pienilmasto. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa puronvarsilehdot, louhikot ja kivikkoiset lehdot. Monesti tällaisten avolouhikoiden alla solisee vesi. Esiintymispaikat ovat monesti myös metsälain suojaamia. Voimakkaat hakkuut koituvat hajuheinän häviöksi pienilmaston muuttuessa voimakkaasti.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kerää tietoja hajuheinän esiintymisestä. Lajin tunnistuksen varmistamiseksi toivomme valokuvia esiintymästä ja pyrimme käymään mahdollisimman monessa paikassa tarkistamassa esiintymän. Tietoja ilmoittaessanne kertokaa nimi, yhteystietonne (osoite, puhelinnumero, sähköposti), hajuheinäesiintymän tai -esiintymien sijainti osoitettuna mieluiten esim. Kansalaisen Karttapaikkaa, paikkatietoikkunaa tai retkikarttaa käyttäen. Arvioikaa hajuheinän kasvuala ja yksilömäärä. Jos esiintymä jakautuu useaan kasvistoon, ilmoittakaa kasvuala ja yksilömäärä kasvustoittain.

Laadimme kartoituksesta yhteenvedon, joka julkaistaan piirin nettisivuilla. Toimitamme tiedot edelleen ympäristöhallinnon käyttöön.

 

Yhteystieto:

Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com

 

Vuonna 2014 Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin laji oli rantakäärme (Natrix natrix). 12 havaitsijaa ilmoitti havaintoja kaikkiaan 18 kohteesta. Selvitys vahvisti rantakäärmeen olevan Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin alueella harvinainen: lajia löytyi vain osasta Kymi- ja Renkajoen sekä Vanajaveden vesistöjä.

Vuoden 2013 teemalajista sarjatalvikista (Chimaphila umbellata) ilmoitettiin havaintoja 54 kohteesta, 19 kunnasta Hangosta Tohmajärvelle ja lisäksi Keski-Suomesta Korpilahdelta. Eniten tietoja saatiin odotetusti Etelä-Hämeestä. Tietoja saatiin 30 havaitsijalta ja osa niistä tarkastettiin maastossa. Yleensä vanhatkin esiintymät löytyivät, paikoin sarjatalvikki on jäänyt rakentamisen alle.